lauantai 28. joulukuuta 2013

Catching up

Niin vaan se joulukuukin hujahti ohi, ja blogi on taas päässyt jäämään paitsioon. Kuluneen reilu parin viikon aikana ollaan treenailtu vähän agia ja lenkkeilty. Pimeässä. Märässä. Sateessa. Harmaudessa. Kurassa. Koiria joutuu putsaamaan joka ikisen ulkoilun jälkeen. Juuri äsken pesin ne ihan kokonaan, kun innostuivat mokomat lenkillä rallaamaan mutaisessa pellossa. Pikkupakkanen ja lumi voisi olla ihan kiva.....

Se mokoma mutapelto
Mutta on tässä positiivisiakin puolia, tänään käytiin minijäljellä :) Lievästi mutaisella niittypohjalla namijälki Vireelle, Sysille vähän heinikkoisemmalla pläntillä keppitreeni, molemmat jäljet alle 100 metrin päässä kotiovesta. Vireelle tuli askeleita noin 100. Kaarretta ollaan tehty aiemmin, mutta tänään tein ekaa kertaa pyöristetyn 90 asteen kulman. Vireellä on edelleen tosi kova hinku loppupalkalle, vaikka sitä ei enää jäljen päässä ole. Keskittyminen oli aluksi tosi vaikeaa, hyöri ja pyöri ja kiskoi eteenpäin, ja jos en päästänyt, tarjosi istumista ja katsekontaktia... :) Sitä saa mitä vahvistaa... Pari kertaa näytin jälkeä uudestaan ja käänsin pennun oikeinpäin, ja lähtihän se sujumaan. Laitoin ekaa kertaa vähän parempaa palkkaa jäljelle nappuloiden sekaan, ja tuntui toimivan hyvin - Vire malttoi etsiä ja syödä namia jäljeltä. Alun sählingin jälkeen jäljesti hienosti kuono maassa, tasaisella vedolla eteenpäin ja kulmakin meni kuin vettä vaan, hienosti kävi askeleet läpi. Lisää rauhaa vaan, jotenkin tuntuu, että tartutan säheltämistä molempiin koiriin :P

Vireen jälki
Sysin jälki oli pidempi, tosi lyhyt silti, ehkä noin 80m. 4 keppiä, tavoitteena oli päästä palkkamaan nostoista. Keppipalkkana on tähän asti ollut aina ruoka/namia. Yleensä jotain mahdollisimman herkkua, pitkään menty kissanruoka-kuivaliha-sörsselillä. Kuitenkin musta tuntuu, että Sysillä ei ole tarpeeksi hyvä motivaatio nostaa keppejä, jälki vetää sitä niin vahvasti eteenpäin. Monessa kohtaa on käynyt niin, että jää tarkentamaan keppiä, mutta luovuttaa todella nopeasti, siis oikeastaan hidastaa ja seisahtaa, ja jatkaa matkaa. Merkkaa kepin kohdan, mutta ei jää etsimään, nostaa, jos keppi on hyvin hollilla. Nyt ajattelin lähteä kokeilemaan leikkipalkkaa tähänkin. Jos namipalkalla en saa sitä toimimaan niin hyvin kuin haluaisin, ja paras palkka mitä voin tarjota on leikki, niin miksipä ei.

Janalähtö 4 metrin päästä hieman vinossa kulmassa, nosti hienosti. Ekasta kepistä ohi. Tokan nosti, lähti leikkimään hyvin, irrotuksesta namipalkka. Kolmatta joutui vähän aikaa tarkentamaan, löysi ja toi hienosti. Sama kaava, leikkiä ja irrotuksesta nami ja jatkuu. Vika keppi nousi sekin yhtään epäröimättä, leikki hyvin hetken, mutta selvästi odotti multa ruokapalkkaa. Hyvästä leikistä lopetus ja vikat herkkunamit Sysille. Sysi jäljesti koko pikkujäljen tosi hienosti ja hyvällä asenteella. Nyt yritin itse olla rauhallisempi, ja pidätin liinasta, jotta vauhti ei kiihtyisi, edettiin kävelyvauhtia eikä puolijuoksua kuten yleensä. Sysi veti tasaisesti eteenpäin, yksi kulmakin matkalla oli, ja se oli hieno. Rauhaa siis tähänkin, ja omasta asenteesta se lähtee :) Namipalkkana mulla oli molemmilla kokeilussa itsetehdyt maksapannari-nampat, eli jauhettua maksaa, kananmunaa ja hieman jauhoja paistettuna ja leikattuna palasiksi. Kennel-rehun jauhetusta maksasta tein, joten edullisia herkkuja oli, tosin paistaessa haju oli aikamoinen. Tytöt tykkäsivät kuin hullu puurosta, namit oli siistejä, yllättävän vähän murenevia, joten oikein hyvä tapa syöttää viikoittaiset maksa-annokset :)

Sysin jälki
Sysi TopCaniksen mannekiinina.
Jälkivaljaat lahja siskolta, panta M&M:n outletin löytöjä,
 ulkopuoli kokonaan sinistä heijastinta, ja pitihän se testata toimiiko.
Muita kuulumisia.. Messari oli ja meni, Sysin kanssa saatiin osallistua ATD:n Vauhdikkaat-joukkueessa flyball-kisaan. Sysi oli ihan pro kisapaikalla, hoiti osansa hienosti, eikä häiriintynyt ison kehän musiikista, yleisöstä tai takatilan tungoksesta. Onnea on koira, jonka kanssa on helppo mennä minne vaan <3 Meidän tiimi selvitti tiensä puolivälieriin asti. 




Joukkuepaidat
Piparihaasteesta yritettiin selvitä, Sysin kanssa ihan läpihuutojuttu, mutta Vire.... noh, ehkä joku vuosi tääkin onnistuu :D




Agilityssa ollaan keskitytty vähän enemmän tekniikkatreeneihin omalla vuorolla, ohjatuissa viikkotreeneissä rataa. Yhdet valmennusryhmätreenitkin tähän väliin mahtui. Sysin kanssa ollaan tehty käännöstreeniä ja haettu voimaa kiihdytyksiin. Vire on päässyt tekemään pentutreeniä speedbumpien kanssa, perusohjauksia ja estehakuisuutta, käännöstreenin alkeita. Vireen asenne tekemiseen on ihana, se keskittyy hienosti, leikkii hyvin ja palkkautuu nameistakin todella hyvin.

Kuluneen vuoden summaus ja tavoitteet ensi vuodelle jääköön toiseen kertaan, kun tästäkin tuli jo
vähän liian pitkä postaus.. :D Loppukevennykseksi vielä meidän oma naapurustovahti Vire :)

maanantai 9. joulukuuta 2013

FI AVA Talvihallan Cuyama!

Viikonlopun ohjelmana meillä oli kaksi kisapäivää Vuokkosilla, pe ja su. Perjantaina tulosrivinä 5, hyl, 5. Ihan jees, mutta oma keskittyminen ei ollut ihan parasta mahdollista, liikkellelähdöt oli hitaita, käännöksissä kankeutta ja vaikeuksia muistaa rataa. Sysi tsemppasi hyvin ja paikkasi mun virheitä. Radat oli kivoja, erilaisia verrattuna siihen mitä yleensä, mutta kivoja. Nämä saatiin videolle.


Sunnuntaina lähtövuoro oli puolessavälissä luokkaa, tais olla noin 55 koiraa, ihan hyvä. Ei tullut kiire radalle, mutta ei tarvinnut älyttömän pitkään odotellakaan. Rataantutustumisen jälkeen olo oli ehkä enemmänkin ärsyyntynyt ja turhautunut, vaikka rata tuntui ihan kivalta, sain kohtuuhelposti valittua ohjaukset eri kohtiin, koira osaa kyllä, mutta... Oma mokailu kaksissa edellisissä kisoissa, ihan perusjutuissa, ei nyt varsinaisesti kasvattanut luottoa omaa osaamista kohtaan. Rataa ehti kuitenkin junnaamaan mielessä läpi noin miljoona kertaa ennen omaa vuoroa, ja starttiin mennessä turhautuminen oli jo nollaantunut. Sysi oli ihan liekeissä kun päästiin radalle, ja mulle tuli todella kiire! Hukassa ollut keskittyminen löytyi heti ekalta esteeltä lähtien, ja yritin vain pysyä kyydissä mukana. Maaliin kun päästiin, oli fiilis ihan huikea, nolla se oli, vihdoin! Luokan ollessa ohi, selvisi, että me oltiin kolmossijalla, ja meidän edellä olevat oli jo valioita.... Saatiin kolmas serti, joten Sysistä tuli agilityvalio!! Uskomatonta, me tehtiin yhdessä paras kisarata ikinä, ja nyt on meidän suuri tavoite saavutettu. 

Kuva täältä: http://www.kaukinen.net/gallery/index.php/Agilityradat/2013-12-7-8-Vantaa/3C-maxit-agi

Loput kisapäivästä menikin suupielet korvissa ja keskittyminen hukassa, annettiin mennä vaan ja pidettiin hauskaa. Tuloksina pari hyllyä, hyppäriltä ihan hyvä hylly, agilityradalta vauhdikas hylly, puomin kontaktin palautuksella (lipsuin itse....). 

Kuva: http://www.kaukinen.net/gallery/index.php/Agilityradat/2013-12-7-8-Vantaa/3E-maxit-Hyppy


Kuva: http://www.kaukinen.net/gallery/index.php/Agilityradat/2013-12-7-8-Vantaa/3D-maxit-agi

Tämä koko vuosi on ollut agilityn parissa meille suurien tavoitteiden saavuttamista, ensin osallistuminen SM-kisoihin ja MM-karsintoihin, ja nyt valionarvo. Ja vastahan me päästiin kunnolla tekemisen makuun :) Sysi on niin ihana agilitykoira, täynnä asennetta, sen kanssa meneminen on vaan ihan älyttömän kivaa! Kuluneen syksyn tahkoamisen jälkeen nämä muutamatn kisaradat on tuntunut suorastaan luukuttamiselta, ja vaikka nyt meidän kisavuosi päättyykin tähän, en meinaa malttaa odottaa tammikuuta ja seuraavia kisoja ;) Osansa kiitoksesta kuuluu kuitenkin meitä eteenpäin auttaneille, hyville kouluttajille ja parhaille treenikavereille <3 <3 <3 

torstai 5. joulukuuta 2013

Treeniviikko katkeaa torstaihin

...tai ainakin blogia näköjään tulee päivitettyä torstaisin :P

Viime viikon torstaina aksailtiin Sysin kanssa ja käytiin seuran syyskokouksessa kakkukahveilla. Treenit meni hyvin, vika veto melkein nollana läpi, vika rima alas, mutta se hyppy olikin tosi lähellä seinää.

Perjantaina pikkutottikset Vireelle Annan ja Vitan kanssa. Tehtiin seuraamista, kontaktinpitoa perusasennossa, jääviä, luoksetuloa ja leikittiin. Asenne kohdillaan, ja kehitystä havaittavissa. Vahvasti käsiohjauksen mukana, mutta asennot on selviä. maahanmenossa peppu seuraa perässä, mutta etupää menee jo vauhdilla alas :) Luoksetulossa vauhtia riittää. Pientä häiriötä saatiin ohikulkevista ihmisistä, hyvä homma.

Lauantaina Vire pääsi leikkimään maalimiehen kanssa ekaa kertaa ikinä. Video alla.


Ensilumi!
Illalla oli vielä agitreenien vuoro, Jusu ja Sysi teki rataa. Sai juosta!


Tällä viikolla ollaan vaan lenkkeilty ja käyty kyläilemässä. Illalla olis vuorossa Sysin agitreenit, joten päästään tositoimiin. Huomenna kisataan agissa kolme starttia, joten tänään tavoite olis keskittyä kokonaisuuteen, ja tehdä kevyt treeni korkeilla rimoilla.

Vireen kanssa on ruokailujen yhteydessä jatkettu istu-maahan-seiso harjoituksia ja perusasennossa kontaktiharjoituksia. Napottaa niin pätevästi, nyt pitäis ruveta lisäämään häiriötä :) 

torstai 28. marraskuuta 2013

Sirkuskentän treenit

ilen oli vuorossa molemmille tytöille pikkutreeniä Sirkuskentällä. Sysi pääsi aloittamaan flyballin parissa, ja fokusointi pallokoneelle oli selkeästi parempaa kuin viime kerralla (taaskaan tosin meillä ei ollut hyppyjä). Sitten tokoa, vähän seuraamista, kävi kierroksilla ja edisti ja poikitti tosi paljon. Otin pari tosi lyhyttä pätkää, jotta pääsin palkkaamaan ja siirtymään muihin juttuihin, ei jaksanut ruveta hinkkamaan.. Jäävissä meinasi taas jäädä maahanmenossa kyynärät pari senttiä ilmaan, korjauksen jälkeen ihan ok. Liikkeestä istuminen oli hyvä, seisomista ei tehty. Sitten noutoihin. Ensin tasamaanoutoa. Ollaan tehty nyt kilon kapulan kanssa kohtuu usein, jotta Sysi tottuisi kantamaan painavampaa kapulaa, kuin mitä tässä vaiheessa on edes tarve. Ensin kilon kapulalla nouto, ei lentänyt kauas, palasi hieman vinosti. Kerran korjasi kapulan asentoa suussa, pito muuten hyvä. Sen jälkeen hyppynoudon kapulalla nouto - tosi hyvä. Uudelleen kilon kapulan nouto, nyt vein kapulan itse riittävän kauas. Latasi hyvin kapulalle, nosto oli nopea ja palautus rivakkaa laukkaa, asento edessä suora, ote rauhallinen - siis mun kriteereillä aivan täydellinen nouto!! Hieno, hieno Sysi! :) Superisti palkkaa tästä, pieni tauko ja kertaalleen hyppynouto perään. Loppuun ruutua ja narupallon kanssa rallattelua pitkin kenttää. Hauskaa oli, mutta voihan voittaja. Ruutuun Sysin oli tosi vaikea löytää, joten helpotin todella paljon. Ei se nyt tietystikään ole ihme, että ne liikkeet hajoaa, joita ei olla treenattu. Kääntöpuolella taas ne joita on treenattu (pk-tottis) on kehittyneet tosi paljon, ja esim. noudot on Sysillä tällä hetkellä todella hyviä ja varmoja.

Lenkkikuvia lokakuulta
Lenkkikuvia lokakuulta
Vire pääsi tekemään tottisjuttuja, seuraamista imuttaen, kontaktinottoa perusasenossa, jääviä käden perässä, luoksetuloa. Sen into ja keskittyminen on ihan uskomatonta noin pienelle koiranalulle :) Kentällä oli kuitenkin aika monta koiraa ja ihmistä samaan aikaan, eikä Vire välittänyt niistä ollenkaan. Kontaktiharjoitus sujuu koko ajan paremmin, hakee aktiivisesti katsekontaktia ja on rauhallisesti perusasennossa. Musta tuntuu, että Sysikään ei osaa noin hyvin... ;) Jäävissä maahanmenossa tekniikka on hyvä, peppu tosin meinaa välillä jäädä pystyyn, mutta paranee koko ajan. Luoksetulo kiinnipidettynä, vapautus käskystä, kovaa lähtee :) Meidän pätevät likat! <3

Lenkkikuvia lokakuulta

Lenkkikuvia lokakuulta

tiistai 26. marraskuuta 2013

You'll never no if you don't go, you'll never shine if you don't glow

Neljän kuukauden kisatauko vihdoin katkaistu! :)

Sunnuntaina Purinalla kolme starttia. Ekana hyppäri, täällä ratapiirros. Väliin 5-6 persjättö ja pakkovalssi kutoselle, sama yhdistelmä myös 9-10 väliin. 14-hypylle heitin vaan huolimattomasti, sieltä rima alas. 16-hypyllä olin tekemässä sylivekkiä, mutta en saanut Sysiä jarruttamaan ja kasaamaan, ja siitä toinen rima alas ja hyppy väärään suuntaan ja siivekkeen kierto väärältä puolelta. Kokonaisuudessaan rata oli ihan ok, olisin voinut ohjata tiukemmin, mutta uskalsin kuitenkin jättää Sysiä tekemään itsenäisemmin. Kepeillä irtosin kunnolla 9 hypyn taakse, mutta olisin voinut edetä vieläkin rohkeammin kun pujottelu on niin varma. Enemmä rohkeutta peliin vaan. Lähdössä nousi seisomaan, ja minä lähdin vaan tekemään. Tätä taas maksellaan...

Toka rata agirata, tällainen. Kuutoshypylle olin tekemässä vastakäännöstä, koska ajattelin Sysin tulevan sen verran kovaa siihen. Oma rytmitys ei kutienkaan ollut kohdallaan, jarrutin liian aikaisin, liian voimakkaasti ja liian kaukana hypystä, niin että Sysi pyörähti ympäri ennen hyppyä, ponnisti liian läheltä ja pudotti riman. Huono ohjausvalinta. Olisi pitänyt vain rytmittää toi hyppy. Ysihypyllä tein päällejuoksun takaaleikaten kepeille. 13-14 hyppyjen väliin valssi, jonka onnistumista tosin epäilin, koska 13 takana oli putki niin vetovoimaisena. Valssi lähti tarpeeksi aikaisin, niin ei ongelmaa. Kontaktien suoritukset oli hyvät, A-esteellä ja keinulla nopeat stopit, puomilla vähän pidempi.

Kolmannella agiradalla tuomari vaihtui Henri Luomalasta Heidi Viitaniemeen. Alla summittainen ratapiirros ulkomuistista. Neloselle menin vekkaamaan ja lähetin 5 hypylle ja putkeen ja leijeröin puomin. Olin ajoissa 7 hypyllä, aioin tehdä takaaleikkauksen kepeille. Vedin kuitenkin Sysiä liikaa oikealle ja jäin liian taakse, jolloin lähti lukemaan 17 putkea, sain sen pelasteltua, mutta en lähetettyä kepeille ajoissa, vaan meni väärästä sisään, ja korjasin. Keppisähläyksestä 10 - en olisi uskonut, että Sysin kanssa tulee virhettä sisäänmenosta, kun se on niin varma. Sysi ei kuitenkaan tuntunut huomaavan keppejä alussa - ehkä putki hämäsi sitä liikaa. 11 hypyllä tein nyt onnistuneen sylivekin. 17 putken jälkeen tein valssin. Tämä rata oli ehdottomasti meidän päivän paras veto, vaikka keppisählinki jäikin harmittamaan.


Kisapäivinä ruokin Sysin vasta illalla. Aamulla siis tyhjällä mahalla liikenteeseen, Fitdogin Energya juomana päivän aikana. Uutena lisäyksenä otin pienet annokset kuivalihaa mukaan (turvotettuna), ja palkkasin joka radan jälkeen ensin leikillä, ja sen jälkeen tosi pienellä määrällä kuivalihaa, vikan radan jälkeen vähän reilummin. Hyvin Sysi jaksoi kisapäivän ajan, tällä kertaa oltiin hallilla 8:30 - 15. Vire oli myös turistina mukana agilitykisoja ihmettelemässä. Käyttäytyi hyvin hallissa ja ulkona, tapasi paljon ihmisiä ja koiria, leikki, söi namia ja lenkkeili mukana. Kaksi väsynyttä koiraa sai viedä kotiin :)

Tähän uuden kisakauden aloitukseen olen tosi tyytyväinen. Tehtiin kolme tulosta ja selvittiin hyvin vaikeistakin paikoista. Kaikki virheet menee mun piikkiin, Sysi teki tosi hyvin hommia. Kunhan ensin oppisin tekemään ne oikeat ohjausvalinnat radalle, ja vielä toteuttamaan ne ajallaan. Positiivista oli se, että rataantutustumisen jälkeen en enää ruvennut muuttamaan ohjausvalintojani, vaikka muilla tuli virheitä samoilla ohjauksilla kuin mitä aioin tehdä, ja rupesin epäilemään itsekin. Päätin etten puolta ajatustakaan uhraa ansaesteille, vaan keskityn vain tehtäviin esteisiin, ohjausten ajoitukseen ja oikeisiin linjoihin. Ja eipä karannut koira väärille esteille :) Sysi on kyllä niin unelma agikoirana <3

Kotimatkan radiopopitukset!

 Itsenäisyyspäivänä seuraavat skabat :)

lauantai 23. marraskuuta 2013

Viikon sähläilyt

Keskiviikkona päästiin tekemään ylimääräiset toko/flyball-treenit ATD:n vuorolla Sirkuskentälle.
Tokojutuista tehtiin Sysin kanssa ryhmäpaikkamakuu piilossa, oli levoton. Seuraamista otettiin pieniä pätkiä, ja kontaktiharjoitusta perusasennossa - näissä ei huomautettavaa. Otettiin hyppynouto kisanomaisesti seurauttaen lähtöpaikkaan, liikkurilta kapula ja tällä kertaa ensin eteen ja siitä vielä perusasentoon. Tää oli erinomainen! Tehtiin varmaan puoli vuotta sitten kunnon kuuri pitoharkkoja ruokinnan yhteydessä, ja se vaivannäkö todella kannatti :) Parit nostot perään ja palkka eteentuonnista, rauhallinen ja hyvä ilme. Kentälle saatiin flyball-kone, joten treenailtiin siis pallon hakua ilman esteitä. Hämärä kenttä (valaistu, mutta silti) oli yllättävän haastava paikka. Hallissa esteet on tehneet selvän kujan, jonka päässä kone on, tuolla oli vain kone, ja taustalla ruutua yms. joten fokusointi oli vaikeampaa. Kone myös jumitteli vähän väliä, joten kovinkaan paljoa ei tehty. Saatiin kuitenkin hyviä toistoja ja ekat treenit vieraassa paikassa, eli rutiini kasvaa.

Vireen kanssa en tehnyt mitään, vaan Jusu oli mukana ja treenaili sen kanssa. Istu-seiso-maahan asentoja, kontaktinpitoa ja leikkimistä. Vire oli tosi keskittyneenä mukana, vaikka oli ekaa kertaa treenitilanteessa, jossa monta (vierasta) koiraa yhtäaikaa kentällä tekemässä. Luoksetuloa tehtiin muutama kerta, täysiä lähtee! Pennulla oli hauskaa, ja se keskittyi ihan uskomattoman hyvin :)

Torstaina sitten agitreenien vuoro. Rataa tehtiin, ja vaikeaa oli. Kakkoselle tehtiin sylkkäriä, mutta Sysi ei millään meinannut taipua siihen - väkisinkin lähti ennen lupaa hyppäämään, eikä tietystikään kääntynyt. kun hallinta oli kunnossa, olin taas itse myöhässä sylkkärin jälkeen tehtävästä valssista. Ä r s y t t ä v ä ä. Sen jälkeen olikin tiukan valssisarjan vuoro, ja mulla oli vaikeuksia rytmityksen ja reagoinnin kanssa - vetelin siis omaa tahtia, enkä meinannut kyetä reagoimaan koiran suoritukseen. Jotenkin kuitenkin räpiköin läpi, ja Sysi oli tosi hyvä, taas kerran. Kun vaan pääsisin ohjaamisen kanssa samaan rytmiin, lopettaisin turhan ryysäämisen ja sähläämisen.


Tänään oli taas flyballin vuoro, ja Sysin suoritusvarmuus kasvaa koko ajan, tänään ei yhtäkään stiplua :) Otettiin eka muutama toisto yksinään, ja sitten ison joukkueen kanssa vaihdoilla. Teemana "hallittu kaaos", todella hektistä, mutta kaikki koirat tsemppasivat todella hyvin! Illalla vielä käydään pikaisesti hallilla, muistutellaan kontaktit ja otetaan Sysille okseri, niin on huomisia kisoja varten valmistavat tehty.

Kävin napsimassa iltapäivällä jo hämärtäessä pari kuvaa Vireestä. Laatu ei päätä huimaa, oli jo ihan liian hämärää mun kameralle. Pakko oli siis tyytyä yrittämään vain poseeraamista. Vire kasvaa ja kehittyy niin nopeasti, oppii uusia asioita ja on vaan ihan älyttömän ihana <3 <3 <3







maanantai 18. marraskuuta 2013

Onnistumisia ja hyvää fiilistä :)

Torstain agitreeneissä tehtiin vähän totuttua väljempää rataa, päästiin irrottelemaan, siistii! Radalta puuttui hyppy 22/12, siihen olis tullut liian lyhyt esteväli. Kokeiltiin eri ohjauksia ja löydettiin meille sopivimmat vaihtoehdot ja hyvällä fiiliksellä saatin vedettyä. 


Lauantaina taas flyball-treenien vuoro. Nyt treenattiin täyslukuisella 4 koiran joukkueella, ja edelleen hyvin sujui. Sysillä on asenne kohdillaan ja hauskaa oli :)

Sunnuntain vietettiin Talvihallojen agilitypäivää Veikkolassa, Nina Frantsi koutsaamassa :) Käytiin läpi perusohjausta ja vähän teknisempiäkin juttuja. Ennakoinnissa oli parannettavaa, ja katsottiin eri tapoja ennakoida käännöksiä. Paimenen kanssa katseen merkitys oikein korostui treeniradalla, ja oli aivan sairaan vaikeaa pitää katse kurissa ja sijoittua oikein. Näistä treeneistä jäi aivan sairaan hyvä fiilis, agility Sysin kanssa on vaan niin parasta! <3 <3 <3

tiistai 12. marraskuuta 2013

Agia, tokoa, flyballia & jälkeä

Reilu viikko taas takana ja vaikka mitä ollaan ehditty tekemään, vaikka viime viikko menikin pitkälti flunssaa potiessa. Torstain agitreenitkin jouduin jättämään välistä. Lauantaina taas oli flyballin vuoro Sysin kanssa. Kyllä huomasi, että viikon lepäilyt oli tehneet tehtävänsä, vauhtia ja intoa riitti! Nyt tehtiin enemmän vaihtoja kuin viimeksi, ensin kaksi koiraa vuorotellen, sitten kolmen koiran kanssa vuorotellen. Vaihdot sujuu oikeasti tosi hyvin! Lähetykset etenee aika rivakalla tahdilla, joten haastavinta oli saada koira palkattua (nopeasti), irti lelusta ja fokusoimaan takas pallokoneelle sillä aikaa kun toinen kipitti vuorostansa, kiire tuli! Kolmella koiralla oli heti helpompaa, kun aikaa oli enemmän. Tosi hyvällä mallilla näyttää tämä olevan, joten kyllä me uskaltaudutaan suuriin koitoksiin ATD:n väreissä, eli messarin flyball-joukkueskabaan joulukuussa :)

Illalla oli sitten Jusun vuoro ohjata Sysiä agiradalla, ratapiirros alla. Jusu sai nopeasti ohjauksen kasaan ja puhdasta rataa tehtyä, kehitys on ihan selvä :)


Sunnuntaina olikin tokotreenien vuoro, Savelassa Annan ja Annikan kanssa. Sysille ensin paikkamakuu kolmen koiran ryhmässä, pysyin näkyvillä, käännyin selin, aika 2,5 min. Muuten hyvä, mutta sivullenousussa nousi seisomaan. Itse liikkeistä aloitettiin muutamalla perusasennon hakemisella, sitten ylipitkä luoksetulo ilman stoppeja. Palkka edestä, narupallo liivin sisällä, mutta naru ulkona, sai hypätä itse ottamaan palkan. Siitä kokeenomaisesti seuraten hypyn lähelle, ja hyppynouto. Palkkaus taas edestä, mutta itse liike oli aivan super! Lähti hyvin, nosti hyvin, palautti hyvin ja piti hyvällä otteella, yhtään ei elänyt vaikka vein kädet lähelle ennen irrottamista. Hienoa!! Sitten oli tunnarin vuoro. Sysi kävi kierroksilla ja teki noutoa.... Toi ekaa näkemäänsä kapulaa, eikä yhtään haistellut. Kapulat oli pitkässä ruohikossa, matka ei ollut pitkä ja lyhensin sitä. Laitettiin namialusta ja namia hidastamaan, mutta ei. Noutoa, noutoa... Kerran haisteli ihan pienen pätkän, ja siinä se. Toi kuitenkin lopulta oman. Sitten katse peiliin. En edes muista, milloin viimeksi oltaisiin tunnaria tehty. Tiedossa on hyvin se, että se on treenikentällä paljon vaikeampaa kuin kotona. Ehkä olisi ollut paikallaan tehdä pientä muistuttelua ensin kotona, kun kerran taukoa on ollut. No, tehdään parit muistuttelut kotona, sitten tossa lähikentällä, ja kokeillaan sen jälkeen ryhmätreeneissä uudelleen. Loppuun vielä tasamaanouto, en ainakaan muista, että siinä olisi ollut mitään ihmeellistä.

Vireen kanssa tehtiin luoksetuloa apparin pitäessä kiinni ja minä juosten pois, vauhdilla tulee :) Sen jälkeen vähän seuraamista imuttaen, ja taas joudun toteamaan, että kuivat nappulat on ehkä huonoimpia ikinä tähän. Aloitettiin perusasennossa katsekontaktista palkkaus, ja häiriötkin oli kohdallaan, kun kentälle tuli neljä lasta juoksentelemaan ja tietysti ihmettelmään meidän koiria :) Maahanmenon opettelu aloitettiin namin kanssa, ja hieman oli Vireellä vaikeuksia laittaa peppu maahan, tönötti peppu pystyssä etujalat maassa vaikka kuinka pitkään, mutta tulihan se sieltä sitten :) Makuulta seisomaan lähti myös toimimaan tosi kivasti.

Maanantaina oli pakko käyttää tilaisuus hyväksi, ja lähteä auringon vielä paistaessa jäljelle. Ajatuksena oli tehdä kauden päätteeksi kivat jäljet joihin voi hyvillä mielin päättää tän kauden, kun pakkaset on jo tuloillaan. Menin Paloheinään, kun aikaa ei ihan älyttömästi ollut, ja yllätyin suuresta määrästä ulkoilijoita, arkipäivä ja kaikkea. No, jäljen tekoon vaan. Sysille tuli puolivahingossa tosi pitkä jana (ainakin 30 m, reilusti pidempi kuin koskaan ennen). Maasto oli aika vaihtelevaa, mitään hirveetä ryteikköä ei kuitenkaan tullut, vaan kuivempaa ja ihan litimärkää ja mutaista pohjaa. Matkalle sattui ojan ylitys, yhden sorapohjaisen luontopolun ylitys, muutamat kunnolla isot kaatuneet puunrungot ja yksi koululaisten rasti. Polkuja joutui väistelemään, ja jäljenteon aikaan näin ulkoilijan ja koiran tolla luontopolulla, jonka yli jälki meni. Kuitenkaan vielä en ole osannut tehdä Sysille sellaista jälkeä, jota se ei olisi lopuksi selvittänyt, joten annoin olla. Pituudeksi tuli noin 400 m ja neljä keppiä jätin. Yhden terävämmän kulman tein, ja muutaman loivemman.

Ennen jäljelle lähtöä otin kahden kepin ilmaisun erikseen, homma hallussa. Janalle lähti hyvin, hieman pyöri ja nappasi takajäljen, vaihtoi käskystä suuntaa kyllä lennokkaasti, ja minä yritin pysyä perässä. Mukavasti edettiin, kunnes tajusin, että ekasta kepistä mentiin vauhdilla yli, tai ainakin vähän vierestä. Yhden puunrungon yli kiivetessäni Sysi kiskaisi liinan irti, ja painoi menemään entistä kovempaa, ja samantien hukkasi jäljen. Mun oli pakko kutsua se takaisin ja lähettää uudestaan. Hetki mentiin hyvin, mutta taas kävi huolimattomaksi, ja mentiin suurinpiirtein jäljen mukaisesti, pari metriä sivussa, mutta niin sivussa, että taas jäi kepit maastoon. Tultiin polunylityskohtaan, jäljesti aivan superhienosti ja tarkasti jäljen päällä, ja matka jatkui ojan luokse. Ylityskohta löytyi, ja nyt pysyttiin taas tosi hyvin jäljen päällä. Ihan jäljen lopulla Sysi erkani taas jäljestä, mutta palasi pian urille, mutta ei nostanut vikaa keppiä - palkaton jälki siis :/ Sillä on ihan hirveä kiire edetä jälkeä, eikä koe keppejä matkalla riittävän tärkeiksi, vaan jäljestys menee siitä niin paljon yli. Itse jäljestys nyt sujuu tosi hienosti, mutta ne kepit...

Janan maastoa




Vire sai tehdä reilusti pidemmän jäljen kuin aikaisemmat, noin 80 askelta, ja hieman kaarella. Loppupalkka on ollut nappulaa rasiassa, mutta siitä luovuin, koska kun Vire tajusi, että lopussa on sellainen palkka, ei se meinaa malttaa keskittyä ollenkaan. No, sähläten ja aivan hirveällä innolla lähti tekemään, ja hyvä, että jälki oli niin pitkä, olisi voinut olla pidempikin. Alku meni vähän miten sattui, mutta lähti keskittymään jo paremmin, kun päästiin eteenpäin, ja väliin tuli tosi hyviä pätkiä. Ruokahepuleista pääsi siis yli, ja lopussa palkkana oli kasa namia, kuten jäljen alussakin. Kiskoi kuin veturi silti koko jäljen ajan. Loppuun vielä lenkkiä ihanassa syysilmassa ja kotiin sai viedä kaksi väsynyttä koiraa :)

Vireen jälki
Tänään oli jälleen agilityn vuoro Sysin kanssa. Kuukausittaiset valkkuryhmän treenit aamusta, valmentajana Timo Rannikko. Tekniikkatreeninä tehtiin montaa eri pätkää, hyppyjä ja yksi putki, 3-8 esteen ratoja. Kellotettiin eri ohjauksia, ja vertailtiin ohjausvalintoja. Ehkä tärkein juttu, joka tuli esiin meidän kohdalla oli se, että pyörityksen ja kauemman siivekkeen kautta ohjaamisen välillä pitää olla yli 2 metrin ero, jotta pyöritys kannattaa. Jos lisää matkaa tulee 2 metriä, kannattaa valita se kauempi reitti, koska pyöritys (niisto) on selvästi hitaampi. Niistä ohjauksista meille kellotettiin pakkovalssi selvästi twistiä/saksalaista nopeammaksi, joka oli mun mielestä yllättävää, koska takaakiertoihin lähetykset toimii meillä niin hyvin, että automaattisesti pidin niitä nopeimpina. Ekalla pätkällä saatiin myös aikaiseksi pelkästään ohjausvalinnoilla 0,6 sekunnin ero kahdella hypyllä ilman pyöritystä (valssi+välistäveto vs. vastakäännös+valssi) - yllättävän paljon!

Eiliset jälkitreenit mielessä kävin jäähkälenkin yhteydessä polkemassa pienen jäljen (n. 100m) kahdella kepillä Sysille. Sai vanheta jäähdyttelyjen ajan n. 40 min, ja ensin tein virittelykeppi-ilmaisun taas. Sitten lähetys janalle (n. 12 m). Tuuli tosi kovaa, ja Sysi meinasi oikaista tuulen mukana, eikä lähtenyt kunnolla suoraan, joten vaihdoin lähetyskohtaan, josta oli vähän lyhyempi matka. Janalähtö oli tosi hyvä, eteni suoraan ja nosti jäljen suorakulmaisesti yhtään oikomatta. Ekan kepin kohdalla hidasti ja jäi tarkemmin haistelemaan, joten kehuin vähän. Nosti kepin (JEEE!) ja pääsin palkkaamaan. Tokan kepin kohdalla ei olisi millään malttanut tarkentaa, joten kehuin taas ja kysyin "missä keppi" ja nosti toisenkin, jippii!! Kissanruokaa ja kuivalihasörsseliä palkkana, ja mulla niin paljon parempi mieli. Jälleen, ei olla pahemmin treenattu, jälki menee tosi hyvin, mutta kepit nyt vaan tarvii selvästikin paljon muistuttelua. Onneksi säätiedotusten mukaan ei vielä kunnolla pakasta vähään aikaan, niin ehditään keppien ilmaisutreenejä tekemään ennen talvea..

Päätin myös vihdoin ilmoittaa Sysin agilitykisoihin parin viikon päähän. Tavoite olisi saada startattua vielä tämän vuoden puolella kymmenkunta kertaa, ja katsoa missä mennään ja miten kisaradat lähtee taas sujumaan. Katsotaan miten menee :)

maanantai 4. marraskuuta 2013

Aina vaan pentukuvia!

Kävin napsimassa uusia kuvia Vireestä muutama päivä sitten. Ikää näissä kuvissa päivää vaille 18 viikkoa.




























Muru <3