Menolippu SM-skaboihin ja karsintoihin!

Sysin kanssa palattiin agilityn kisakentille viikonloppuna kahden kisapäivän verran. Lauantaina otettiin Ojangossa kolme starttia. Ekalla agiradalla tehtiin 5, yksi rima alas. Taisin vähän huolimattomasti valssata? Muuten oikein kivan tuntuista menoa, tehtiin yhdessä samaa rataa, eikä tarvinnut vääntää lähdöstä tai kontakteista. Tokalla agiradalla ensin valahtanut sylivekki, joka pelastettiin, sitten myöhemmin huono rytmitys takaaleikkaus-välistävedossa, jossa Sysi lipsahti hypyn väärälle puolelle. Tulos hyl, mutta edelleen hyvä fiilis ja hyvä yhteistyö. Vähän enenmmän skarppiutta olisin tarvinnut itse näihin tiukkoihin kohtiin. Vikalla hyppärillä sitten tsemppi päälle ja nolla sieltä tuli :) Rataprofiili tosi vauhdikas, nopsia nollia ropisi. Oon tosi tyytyväinen meidän rataan, vaikka sieltä löytyi parannettavaa. Sijoitus 11. jonkun parinkymmenen nollan joukosta, 3 s jäätiin kärjestä. Kisapäivän jälkeen hymy oli herkässä, me oltiin koko päivä yhdessä radalla, molemmat kartalla, ohjaus tuntui vaivattomalta ja oli vaan ihan sairaan siistiä päästä juoksemaan!

Sunnuntaina iltapäivällä nokka kohti Janakkalaa ja seuraavia startteja. Eka rata oli suorastaan katastrofaalinen. Kakkosesteen jälkeen eka pelastelu, kolmosesteen jälkeen hylly. Räpiköitiin jotain, rimoja tuli alas ja oikaistiin vähän loppuun. Positiivista jos kaivetaan, niin lähtö ja kontaktit toimi :P Tokalle radalle sain vähän asennetta kerättyä, ja niukin naukin nollana maaliin. Ja sithän se iski, meillä oli mahdollisuus yrittää tuplaa.... Vikaa hyppäriä rakennettaessa fiilis oli enemmänki "voi ei", rata oli haastava. Ja siellä oli okseri. Jolle lähestyttiin 90 asteen kulmasta. Pussista. Lyhyeltä välimatkalta. Ja okserilta käännyttiin tiukasti. Ainoa mitenkään päin kokeiltava ohjaus oli kääntävä takaaleikkaus okserille... No, kun ei vaihtoehtoja ollut, niin sitä sitten yrittämään. Alkuradasta vähän levähtäneitä kaarteita, pussille vienti onnistui, ja okserin takaaleikkaus onnistui!! Hyvä Sysi! :) Nollana maaliin ja tupla tehty! Sunnuntain radat oli tulosten valossa parempia, mutta ei saatu samaa sujuvuutta koko päivänä. Töksähtelevää menoa, hiukan pelastelua, mutta parasta oli se, että alun katastrofista kuitenkin noustiin :) Tai siis minä nousin.. eihän koirassa ollut tälläkään kertaa vikaa. Pohja ei ollut Sysille paras mahdollinen, vähän sutimista oli, mutta en nyt sitä huonoksikaan sanoisi. Näinpä siinä pääsi käymään, että tämän kauden nollat on nyt kasassa, ja kun tuplan lisäksi nollavoittokin löytyy, tarkoittaa se sitä, että osallistumisoikeus sekä agilityn SM-kisoihin, että maajoukkuekarsintoihin on tienattu :) Super-Sysi <3

Tällä kertaa nollat kerättiin seitsemällä kisapäivällä, joissa yhteensä kisattiin 21 starttia. Joka kolmas startti oli siis nolla. Nollaprosentti siis meille todella hyvä!

Sitten reenailut. Viime viikon perjantaina korkattiin maastokausi jälkitreenien ja esineruudun merkeissä. Päätin mennä tuohon viereen Keskuspuiston pohjoisosaan. Sysille noin 270 m jälki, Virelle vain noin 80 m (namit loppui kesken....). Vire olisi tarvinnut vähän pidemmän löytääksen paremman rytmin, nyt ei ehtinyt rauhoittua kunnolla jäljen ajoon, alkusähellyksen ja kiireen jälkeen saatiin rauha ihan hetkeksi ennen jäljen loppua. Varustauduin huonosti, ja namit riitti vain lyhyeen jälkeen, laitoin melkein joka askeleelle. Viren jälki vanheni noin 30 min. Sysin jälki oli vanhenemassa noin 50 min. Sen kanssa otettiin jana noin 20 m. Ja mä en osannut tulkita koiraa kunnolla.. Otti takajäljen, pysäytin ja lähetin uudestaan, ja Sysi pyöri jonkun hetken ennen kuin löytyi. Täysi höyry päällä yritti eteenpäin, mä himmasin perässä, ja se selvästi häiritsi. Siksakkasi alussa, mutta loppua kohden paransi, ja vika 100 m tuntui aika hyvältä, koira näytti keskittyneeltä, eikä mun jarruttaminen häirinnyt sitä enää. Kolme keppiä, yksikään ei noussut. Vikalla pyysin etsimään uudestaa, jotta pääsin palkkaamaan.. No, turha luulo oli se, että jatkettais siitä mihin viime kaudella jäätiin jäljestämisen osalta. Nyt vaan lisää treeniä alle, ja Sysille nimenomaan janaa ja keppitreeniä. 

Esineruudun tein kaistaleena, kaksi esinettä, molemmat pitkälle (n. 35 m, vähän ahdas kohta oli). Sysille näyttönä, oli ihan superhieno. Lähti kovaa, etsi hyvin, palautukset hyvät. Virelle käytiin ottamassa ensin haju, sitten toin takaisin lähetyspaikkaan. Eka oli upea. Varma ja nopea. Tokalla ajatukset ehti vähän karkailemaan, otti häiriötä kävelytien toisella puolella olevasta (omasta, namitetusta) jäljestä, vaikka etäisyyttä oli mun mielestä ihan riittävästi. Korjasi kuitenkin kun uusin lähetyksen lähempää, ja toi pienemmänkin esineen. Ihan hyvät esineet siis tällä kertaa. 

Maanantaina metsälenkin yhteydessä sitten uutta esineruutua. Dameja esineinä, nyt laajempi ala, tallottu noin 50*50m. Kokeilukerta, kokeenomaisesti tehtiin, ei näyttöä, ei hajun hakemista ensin, vaan tavoite oli katsoa miten sujuu. Sysin kanssa ei sujunut :P Jäi ihan lähelle pyörimään, jäi kiinni lähellä oleviin jälkiin. Otettiin uudestaan, ja sama. Pyöri ja jäljesti, ei irronnut kunnolla. Autoin kävelemällä aluetta eteenpäin, ja löysi. Palautukset huonoja, olis halunnut jäädä rallattamaan lelun kanssa, mutta toi kun pyysin. Sitten Vire, ja se oli super! Lähti vauhdilla, eteni hyvin, ei tarvinnut apuja vaan hetken juostuaan löysi ja palautti hyvin ekan. Uusi lähetys ja toi tokan. Ihan mieletöntä, se osaa jo noin hienosti! Jätettiin damit uudelleen metsään niin, että koirat näki niiden jäävän, ja jatkosuunnitelmia pohitmaan.. Sysin kanssa työsarkaa on. Se osaa etsiä, se osaa tuoda, mutta se tarvitsisi vahvemman motivaation. Kiire puuttuu ihan kokonaan, se on sunnuntaikävelyllä ruudussa. Nyt siis miettimään motivaation kasvattamista.. Ihanaa oli joka tapauksessa päästä maastotreeneihin kiinni, ja tästä se kausi alkaa :) 

Viime viikolla korkattiin myös kevään juoksukausi, kaksi kertaa kerettiin 5 km kierrokselle, ja toivottavasti sama tahti saadaan säilytettyä.