Rallytokon ekat kisat

Sunnuntaina meillä oli taas kisapäivä. Tällä kertaa kokeiltiin meille uutta lajia, rally-tokoa. HSKH järkkäsi, joten pakkohan se oli oman seuran kisoihin lähteä kokeilemaan. Torstaina käytiin yhdet "oikeat" rally-treenit, joissa tehtiin alo-luokan rataa. Vire pääsi tottistelemaan samalla kertaa.

Kisoissa startattiin ALO-luokassa. Ratapiirroksesta olisi voinut tietty ottaa kuvankin, mutta se nyt jäi. Sysi oli ennen rataa aika hyvillä kierroksilla. Radalle kun päästiin, niin ekat liikkeet (360' vasemmalle, 270' oikealle, eteen istu - sivulle vasemmalta) olin itse turhan kankea, mutta sitten kankeus suli ja päästiin rennolla asenteella eteenpäin, ja koirakin skarppasi todella hienosti :) Seuruutukset oli aika pitkiä, ja tokovinkkelistä olis voinut olla hieman korrektimpi, mutta rallyvinkkelistä oli todella hyvä. Tarjosi aktiivisuutta mua kohtaan, ja Sysi oli selkeästi rento ja hyväntuulinen. Hihnan käytto ei tuntunut luontevalta, ja siihen koitin keskittyä koko radan ajan, ja löytää rauhan tekemiseen. Heti kun päästiin tekemisen syrjään kiinni, tuntui rata jo loppuvan, suorituksen kesto oli rauhallisuudesta huolimatta tosi lyhyt (1 min 41 s). Pisteitä kirjattiin tuloslistaan sitä mukaan kun suorituksia kertyi, ja tällä kertaa me saatiin täydet 100/100! Hieno Sysi :) Näissä kisoissa täysien pisteiden suorituksia tuli kolme, ja nämä suoritukset laitettiin järjestykseen suoritusajan perusteella. Me tulimme sijalle 3./30, ja ensimmäisistä rallykisoista päästiin kotiin ruusuke muistona. 

Muissa merkeissä ollaan pysytty juoksulenkkitavoitteessa ja käyty pariin kertaan kunnolla hölkällä. Jokirannan reitit on todella hyvässä kunnossa, joten kyllä kelpaa :) Viikonloppuna bongattiin ekat leskenlehdet, joten kevät on täällä! Nyt tullut pieni takatalvi tosin vähän laskee tätä kevätfiilistä..

Eilen tiistaina otettiin sporttiksella Virelle taas kunnon paikkistreenit. Jusu teki häiriöitä parhaansa mukaan, mutta hyvin Vire napotti paikallaan, ei yhtäkään virhettä. Ei haitannut selän takaa kuuluvat paukutukset, ohi lentävä lelu tai lelun heiluttelu edessä. Pätevä penikka! 

Sysille tehtiin ihan oikeaa agilitya. Otettiin muutama este, ja kun Sysi pääsi kohtaan, jossa pystyi kiihdyttämään yhden estevälin, ja hypyltä tehtiin peruskäännös, tuli laskeutuminen niin kovalla voimalla, että pohjasta loppui pito, etujalat luisti alta ja Sysi kaatui todella pahan näköisesti :( Takajalan kynnen viereen tuli anturaan vamma, lähti vuotamaan verta, joten meidän treenit oli siinä. Onneksi oli treenirepussa oma ea-pakkaus, joten saatiin haava puhdistettua, sidottua ja laitettua siihen tassusuoja. Koiraa tämä ei tuntunut haittaavan, heti kun saatiin tassu sidottua, olisi lähtenyt juoksentelemaan takaisin radalle. Nyt se täytyy todeta, että ainakin tuon sporttikoirahallin pienen puolen tekonurmi on meille liian liukas. Hyppytekniikkaan ja tokoon soveltuu, mutta ei meillä ole enää asiaa sinne ratatreeniä tekemään... Se on ihan turhaa riskinottoa. Kun päästiin kotiin, ei tassu enää onneksi vuotanut verta, ja kohta on aika siistin näköinen jo, haava on onneksi aika pieni. Muutama päivä nyt suojataan ja katsotaan missä vaiheessa uskalletaan taas agiradalle. Kaatumisesta tullut tömäri oli kova sekin, joten toivotaan, että tästä selvitään ilman pahempia jumeja. 

Minitokot

Tiistaina päivällä lenkkiä, illalla lisää lenkkiä, revontulien ihastelua ja treeniä. Tokoa Sporttiksella. Virelle paikkamakuun tehotreeniä, pääasiassa jättöjä ja matkaa, ei paljoakaan aikaa. Perusasennosta maahan oli aika hyvä joka kerta, yhden kerran suorastaan täydellinen.

Sysille sitten paikkamakuu piilossa 3 min, pientä seuraamista. Kaukoihin muistuteltiin alustaa, ja pienellä alustalla (kova hiirimatto) saatiin toimivia toistoja kaikkiin vaihtoihin kisamatkalla. Erittäin hyvä! Siitä siirto tunnariin, jota sitten saatiin vääntää. Liikaa vauhtia ja keskittyminen hukassa.. Räjäytti tassuillaan palikat ja maisteli, ei vahingossakaan haistellut, toi väärän. En huolinut, meni uudelleen maistelemaan, puolivahingossa nuuhkaisi omaa ja toi sen. Otettiin eri paikkoihin muutama toisto, jotta sain onnistumisenkin mukaan, ja siitä kunnon palkka. Ei auta ei, tunnari toimii matalilla kierroksilla kun malttaa haistella, mutta korkeammalla on ihan hukassa. Touhukkaana ja iloisena tekee, mutta se kun ei ihan riitä. Täytyy miettiä vähän lisää, miten sille saisi sen ajatuksen paremmin mukaan.

Menolippu SM-skaboihin ja karsintoihin!

Sysin kanssa palattiin agilityn kisakentille viikonloppuna kahden kisapäivän verran. Lauantaina otettiin Ojangossa kolme starttia. Ekalla agiradalla tehtiin 5, yksi rima alas. Taisin vähän huolimattomasti valssata? Muuten oikein kivan tuntuista menoa, tehtiin yhdessä samaa rataa, eikä tarvinnut vääntää lähdöstä tai kontakteista. Tokalla agiradalla ensin valahtanut sylivekki, joka pelastettiin, sitten myöhemmin huono rytmitys takaaleikkaus-välistävedossa, jossa Sysi lipsahti hypyn väärälle puolelle. Tulos hyl, mutta edelleen hyvä fiilis ja hyvä yhteistyö. Vähän enenmmän skarppiutta olisin tarvinnut itse näihin tiukkoihin kohtiin. Vikalla hyppärillä sitten tsemppi päälle ja nolla sieltä tuli :) Rataprofiili tosi vauhdikas, nopsia nollia ropisi. Oon tosi tyytyväinen meidän rataan, vaikka sieltä löytyi parannettavaa. Sijoitus 11. jonkun parinkymmenen nollan joukosta, 3 s jäätiin kärjestä. Kisapäivän jälkeen hymy oli herkässä, me oltiin koko päivä yhdessä radalla, molemmat kartalla, ohjaus tuntui vaivattomalta ja oli vaan ihan sairaan siistiä päästä juoksemaan!

Sunnuntaina iltapäivällä nokka kohti Janakkalaa ja seuraavia startteja. Eka rata oli suorastaan katastrofaalinen. Kakkosesteen jälkeen eka pelastelu, kolmosesteen jälkeen hylly. Räpiköitiin jotain, rimoja tuli alas ja oikaistiin vähän loppuun. Positiivista jos kaivetaan, niin lähtö ja kontaktit toimi :P Tokalle radalle sain vähän asennetta kerättyä, ja niukin naukin nollana maaliin. Ja sithän se iski, meillä oli mahdollisuus yrittää tuplaa.... Vikaa hyppäriä rakennettaessa fiilis oli enemmänki "voi ei", rata oli haastava. Ja siellä oli okseri. Jolle lähestyttiin 90 asteen kulmasta. Pussista. Lyhyeltä välimatkalta. Ja okserilta käännyttiin tiukasti. Ainoa mitenkään päin kokeiltava ohjaus oli kääntävä takaaleikkaus okserille... No, kun ei vaihtoehtoja ollut, niin sitä sitten yrittämään. Alkuradasta vähän levähtäneitä kaarteita, pussille vienti onnistui, ja okserin takaaleikkaus onnistui!! Hyvä Sysi! :) Nollana maaliin ja tupla tehty! Sunnuntain radat oli tulosten valossa parempia, mutta ei saatu samaa sujuvuutta koko päivänä. Töksähtelevää menoa, hiukan pelastelua, mutta parasta oli se, että alun katastrofista kuitenkin noustiin :) Tai siis minä nousin.. eihän koirassa ollut tälläkään kertaa vikaa. Pohja ei ollut Sysille paras mahdollinen, vähän sutimista oli, mutta en nyt sitä huonoksikaan sanoisi. Näinpä siinä pääsi käymään, että tämän kauden nollat on nyt kasassa, ja kun tuplan lisäksi nollavoittokin löytyy, tarkoittaa se sitä, että osallistumisoikeus sekä agilityn SM-kisoihin, että maajoukkuekarsintoihin on tienattu :) Super-Sysi <3

Tällä kertaa nollat kerättiin seitsemällä kisapäivällä, joissa yhteensä kisattiin 21 starttia. Joka kolmas startti oli siis nolla. Nollaprosentti siis meille todella hyvä!

Sitten reenailut. Viime viikon perjantaina korkattiin maastokausi jälkitreenien ja esineruudun merkeissä. Päätin mennä tuohon viereen Keskuspuiston pohjoisosaan. Sysille noin 270 m jälki, Virelle vain noin 80 m (namit loppui kesken....). Vire olisi tarvinnut vähän pidemmän löytääksen paremman rytmin, nyt ei ehtinyt rauhoittua kunnolla jäljen ajoon, alkusähellyksen ja kiireen jälkeen saatiin rauha ihan hetkeksi ennen jäljen loppua. Varustauduin huonosti, ja namit riitti vain lyhyeen jälkeen, laitoin melkein joka askeleelle. Viren jälki vanheni noin 30 min. Sysin jälki oli vanhenemassa noin 50 min. Sen kanssa otettiin jana noin 20 m. Ja mä en osannut tulkita koiraa kunnolla.. Otti takajäljen, pysäytin ja lähetin uudestaan, ja Sysi pyöri jonkun hetken ennen kuin löytyi. Täysi höyry päällä yritti eteenpäin, mä himmasin perässä, ja se selvästi häiritsi. Siksakkasi alussa, mutta loppua kohden paransi, ja vika 100 m tuntui aika hyvältä, koira näytti keskittyneeltä, eikä mun jarruttaminen häirinnyt sitä enää. Kolme keppiä, yksikään ei noussut. Vikalla pyysin etsimään uudestaa, jotta pääsin palkkaamaan.. No, turha luulo oli se, että jatkettais siitä mihin viime kaudella jäätiin jäljestämisen osalta. Nyt vaan lisää treeniä alle, ja Sysille nimenomaan janaa ja keppitreeniä. 

Esineruudun tein kaistaleena, kaksi esinettä, molemmat pitkälle (n. 35 m, vähän ahdas kohta oli). Sysille näyttönä, oli ihan superhieno. Lähti kovaa, etsi hyvin, palautukset hyvät. Virelle käytiin ottamassa ensin haju, sitten toin takaisin lähetyspaikkaan. Eka oli upea. Varma ja nopea. Tokalla ajatukset ehti vähän karkailemaan, otti häiriötä kävelytien toisella puolella olevasta (omasta, namitetusta) jäljestä, vaikka etäisyyttä oli mun mielestä ihan riittävästi. Korjasi kuitenkin kun uusin lähetyksen lähempää, ja toi pienemmänkin esineen. Ihan hyvät esineet siis tällä kertaa. 

Maanantaina metsälenkin yhteydessä sitten uutta esineruutua. Dameja esineinä, nyt laajempi ala, tallottu noin 50*50m. Kokeilukerta, kokeenomaisesti tehtiin, ei näyttöä, ei hajun hakemista ensin, vaan tavoite oli katsoa miten sujuu. Sysin kanssa ei sujunut :P Jäi ihan lähelle pyörimään, jäi kiinni lähellä oleviin jälkiin. Otettiin uudestaan, ja sama. Pyöri ja jäljesti, ei irronnut kunnolla. Autoin kävelemällä aluetta eteenpäin, ja löysi. Palautukset huonoja, olis halunnut jäädä rallattamaan lelun kanssa, mutta toi kun pyysin. Sitten Vire, ja se oli super! Lähti vauhdilla, eteni hyvin, ei tarvinnut apuja vaan hetken juostuaan löysi ja palautti hyvin ekan. Uusi lähetys ja toi tokan. Ihan mieletöntä, se osaa jo noin hienosti! Jätettiin damit uudelleen metsään niin, että koirat näki niiden jäävän, ja jatkosuunnitelmia pohitmaan.. Sysin kanssa työsarkaa on. Se osaa etsiä, se osaa tuoda, mutta se tarvitsisi vahvemman motivaation. Kiire puuttuu ihan kokonaan, se on sunnuntaikävelyllä ruudussa. Nyt siis miettimään motivaation kasvattamista.. Ihanaa oli joka tapauksessa päästä maastotreeneihin kiinni, ja tästä se kausi alkaa :) 

Viime viikolla korkattiin myös kevään juoksukausi, kaksi kertaa kerettiin 5 km kierrokselle, ja toivottavasti sama tahti saadaan säilytettyä.

Maanantai pelastettu

Hyvillä treeneillä nimittäin. Aamutreenit maanantaina Agitokolassa Annan kanssa, hyppytekniikkaa. Päivän yllättäjä oli Vire. Saatiin nimittäin se liikkumaan ihan kuin isot koirat, vaikka vähän pupuhyppyjäkin nähtiin :) Tehtiin sen kanssa etäisyyden arviointia. Aloitettiin 12 jalan välillä, ja nostettiin 3 kerrallaan. Kolme hyppyä alkuun 15 cm, vika oli 25 cm (vai olikohan 20..?). 12 oli ihan ok, ei ollut kovin vetävä laukka. 15 oli vähän parempi, mutta ei siltikään kovin hyvä. Palkkana oli pelkkä nami, joten kokeiltiin saataisko vähän lisää poweria sillä, että mä menin alustan luokse (lelu olis ollut liian hyvä, ei malta keskittyä jalkoihin enää niin hyvin), ja saatiinhan sillä. Siirto 18 jalkaan, ja tää olikin paras kaikista :) On se vaan niin iso koira, että joutuu tekemään tosi paljon töitä noihin lyhyisiin väleihin ja kasaamaan, joten oikeasti nää pitkät onkin tosi paljon helpompia sille. Eli, ens kerralla aloitus ja lopetus 18 jalan väliin. Tää oli oivallus :) Ja sen mielentila oli optimaalinen, ei liian kierroksilla, keskittyminen kunnossa.

Sysille tehtiin okserilla etäisyyttä. Aloitettiin 7 metristä (28 jalkaa), siitä kolme jalkaa kerrallaan pudotettiin lyhemmäs. Sille taas nää pitkät on vaikeita.. Haki askeleita ja hyppy ei ollut niin hyvä. Paransi ja lopetettiin lyhyempiin väleihin. Hyvä oli kuitenkin aloittaa välillä "väärinpäin" maksimista, ja varmistaa se, että päästään oikeasti haastamaan se koiran osaaminen, ilman, että toistomäärä kasvaa kovin suureksi... Aina jos aloitetaan yhdeksästä jalasta, on siirto 28:aan aikamoisen pitkä. Puhuttiin myös siitä, miten pitkään aikaan ei Sysin kanssa ole tehty suunnitelmallisesti aksan suhteen mitään, tehty aina vähän mitä huvittaa, ja ne vähäisetkin suunnitelmat on tehty ongelmanratkaisun perusteella. Jos tavoitteena on edistyä, niin suunnitelmallisuuden avulla se olisi todennäköisempää, varsinkin kun kaikki varsinaiset ohjatun agilityn rippeetkin on meiltä loppuneet. Joten... tarttis varmaan tehdä jotain? Kiitos Anna seurasta ja neuvoista jälleen :)

Kisakuulumisia ja huoltopäivä

Sitten viime raportoinnin on treenattu sekä tokoa, tottista, agia että hyppytekniikkaa, jumpattu ja hajotettu yksi kappale dobo-palloja. Ja kisattu! Sekä Sysin, että Sagan kanssa :) Eilen Sysi ja Vire pääsi Mari Hyytiäisen hoidettavaksi Espoon Remediumiin, kolmas käyntikerta molemmilla. Sysi rentoutui tällä kertaa todella hienosti, kääntyi jopa lattialla ihan omaehtoisesti selälleen hoidon aikana pariinkin otteeseen. Molemmilta löytyi kaikenlaista pientä ja vähän isompaakin kireyttä, Vireltä enimmäkseen lantion alueelta, Sysiltä taas takajaloista. Ei mikään ihme tosin näillä jäätikkökeleillä.. 

Kisaradoilla ollaan käyty Sagan kanssa maksikakkosissa kaksi starttia, yhden sössin itse ihan totaalisesti - kepeiltä ainakin 15 ratavirhettä.... Toinen rata tuntui tosi sujuvalta, mutta yksi rima alas :) Yhteinen sävel löytyy pikkuhiljaa, ja maaliskuulle katsotaan muutama kisakerta lisää. Sysin kanssa kaksi kisapäivää, ensin Ojangossa 3 starttia, yksi nolla - joka ei tietenkään ole videolla :D Kaksi muuta rataa on. 

Viime viikonloppuna Porvoossa 2 starttia, jotka molemmat tuli videolle. Tuloksina 15 ja nolla, sij. 5.

Linkki Porvoon ratoihin

Okserin räpellyksen takia otettiin Sysille nyt okserin oikeaoppisen hyppäämisen tehokuuri. Tällä viikolla on jo käyty kaksi kertaa treenaamassa hyppytekniikkaa, sekä tehty samalla riman paikan hahmotusta siivekekujalla. Hyppytekniikassa on otettu nyt vain korkeuden arviointia sen okserin kanssa. Maanantaina Agitokolassa Annan kanssa, otettiin toistoilla 40-45-50-55-55-35, jos nyt oikein muistan... Tiistaina Sporttiksella 45-50-55-60-60-45-35. Seuraavana sitten etäisyyttä, kun on saatu varmuus hilattua maksimikorkeuteen asti. Rentous hyppyyn on samantien lisääntynyt jo näillä parilla treenillä :) Hyvä muistutus itsellekin, että perusteita täytyy muistutella aika ajoin, ja antaa kokeneellekin koiralle aikaa rauhassa keskittyä, eikä vaatia kerralla liikaa. Meidän okserin treenaus kun on jäänyt todella, todella vähälle.. Kuten myös kontaktien, valitettavasti.. 

Liikkuva rima

Tokon osalta on keskitytty Sysin kanssa voittajan liikkeisiin ja tottiksen kasaamiseen. Vietettiin kiva koulutuspäivä kera Talvihallojen Lempäälässä Suski Korrin semmassa. Sysin kanssa käytiin läpi seuraamista ja vireen nostamista siihen seuraamiseen. Kokeiltiin eka kiekalla haukuttamista eri kohdissa, siis ei vain ennen seuraamista vaan myös kesken - mutta vain käskystä. Oli jännä huomata, miten uusi paikka ja treenitilanteeseen tuleminen vaikutti tuohon koiraan, meni hetki ennen kuin sain sen keskittymään mun kanssa tekemiseen, eikä ympäristön havainnoimiseen. Mutta, tää haukuttaminen oli aika jees! Heti kun kierrokset oli vähän korkeammalla, tuli se keskittyminenkin, ja jopa saatiin hyviä pätkiä sekaan :) Tokalla kiekalla tehtiin estenoudot. Aalla muuten ok, mutta oon ihan surkea heittäjä. Paino sanalla surkea. Heitin päin estettä, heitin todella vinoon ym. Vielä kesällä nää tuntu menevän ihan ok hyvin, mutta pieni jännitys kun oli, niin johan lensi huonosti. Note to self, opettele heittämään noutokapulaa.... Hyppynoutoa otettiin 90 cm hypyllä, 650 g kapulalla, ja vaikka mua jännitti ihan sikana, ja olisin halunnut ottaa kevyemmän kapulan, niin purin huulta ja tehtiin kuten kouluttaja neuvoi. Ja Sysi hyppäsi. Ja nosti kapulan. Ja hyppäsi takaisin ja luovutti kapulan nätisti! Se osaa!! Ja uskaltaa! Ja teki sen kaiken iloisesti ja varmasti, hypyn tekniikkakin oli ihan ok, vaikka sillä oli kapula!! :) Juuri kun olin helpottunut ja valmis lopettamaan, sanottiin, meille, että vielä uusiksi. Ja me toteltiin, ja se oli yhtä nätti kuin ekakin. Joten.. Ongelma on suureksi osaksi enää minun päässäni, koira kyllä on kehittynyt jo taitavammaksi :) Rohkeesti siis eteenpäin!

Sysin uusi lemppari, Ke-hu!

Pöhköt <3

Muilta osin meidän tokon reeniminen on ollut Sysin kanssa mahdollisimman monipuolisesti voittajan liikkeitä, mutta valitettavan vähän on ehditty tokoilemaan. Ruutua on lähdetty avaamaan näyttöruudun kautta, ja se on osoittautunut toimivaksi jo muutamissa treeneissä. Metallinouto tuntuu toimivan tällä hetkellä ihan ok, nosto voisi olla ripeämpi ja luovutuksessa ote napakampi, mutta pahimmat kalistelut on jääneet pois ja otteessa on aika hyvä rauha. 

Ve-nyyyy!

Vire on päässyt treenailemaan tokoa ahkerasti meidän viestitiimin kakkosohjaajan kanssa, ja nyt odotetaan innolla lumien sulamista ja viestitreenien aloittamista :) Pohjakuntoa juoksemiseen on hankittu ahkeralla metsälenkkeilyllä, ja Viren spurttikuntoa ei tunnu pieni lumihanki haiittaavan.

Viren kanssa meidän kahdenkeskinen treenaaminen on ollut aika vähäistä, yhdet agilitytreenit on tehty, ja tietty jumpattu kotona! Saatiin uusi dobo-pallo, ja sen ja tasapainotyynyjen kanssa on nyt koitettu kehittää parempaa kehonhallintaa. Muitakin temputuksia on työn alla, mutta ne edistyy just niin paljon kuin jaksaa treenailla :D

Tiistain tottistelut

Sporttiksella Sysille teemana noudot. Tasamaata eri kapuloilla (kevyt ohjatun tyyppinen, hyppynoudon, kilon, iso metsku), ei sen kummempia kommelluksia, vauhti ja nostot hyviä, palautusasento ok. Kilon ja metallin pidot olisi voinut olla vähän parempia, mutta näitä nyt ei ollakaan treenailtu aikoihin.

Tasamaan jälkeen tehtiin hyppytekniikan perussarjaa hyppynoudon kapulalla. Sysi oli ihan kuutamolla aluksi, mutta ihan ok, kun fokusoi oikein.

Hyppyä tehtiin pressuesteellä, 80 cm korkeana. Ensin pelkkä hyppy, hieno oli. Sitten kevyt kapula, oli myös hieno. Sitten hyppynoudon kapula - ei epäröintiä palautushypyssä, hyppy oli vaivattoman näköinen :) Jes!

Tunnaria seuraavaksi. Lyhyt matka, palikat kellona. Lähti hyvin, maisteli ja toi väärän.. :/ Otin sen vastaan, koira perusasentoon ja uusinta, oma tuli ja siitä palkka. Nyt jatkossa en saa ottaa väärää kapulaa enää vastaan... Sehän on koiran silmin onnistunut nouto, kun hyväksyn sen palikan ottamalla sen. Kokeiltiin toiseen kohtaan uudelleen, ja tällä kertaa oma tuli ekalla, mutta pieni maistelu sinne silti mahtui. No, toivotaan, että se jää varmuuden kanssa pois. Silti meidän tunnari on kokonaisuutena edennyt siitä missä se on ollut.

Muissa liikkeissä tehtiin paikkamakuuta ja seuraamista ja siinä se sitten olikin. Yleisesti olen tosi tyytyväinen noutojen kokonaistilanteeseen, se on meille varma liike, josta Sysi pitää, oli kapula sitten mikä vaan. Lisää vaan varmuutta täyskorkeaan pk-hyppyyn, niin hyvä siitä tulee :)

Welcome 2015

Vuonna 2014 päästiin jatkamaan meille rakkaiden harrastusten parissa. Varsinainen kisavuosi viime vuosi ei ollut oman kisamotivaation kadotessa ja palatessa, mutta joitain kisojakin kuitenkin päästiin käymään. Treenien suhteen vuosi ei ole kuitenkaan ollut katkonainen, ja eri lajeja on päästy tekemään monipuolisesti.

Sysi

Sysin kanssa ehdottomasti eniten tehtiin agilitya. Kisamäärässä tämä ei tosin näkynyt. Virallisia kisoja käytiin neljän kisapäivän verran, yhteensä 12 starttia. Näihin startteihin mahtui yksi nollavoitto belgien rotumestaruuksien yhteydessä (ei rm-rata), ja yksi tuplanolla. Yleisesti ottaen olen uskaltanut ohjata myös kisoissa rohkeammin, ja tulostasomme on parantunut, vaikka hyllyprosentti on edelleen suuri :) Tulevalle vuodelle toivon aktiivisempaa kisakautta, ja hyvää kisafiilistä. Hyppytekniikan treenaamiseen ollaan loppuvuodesta panostettu, ja suunnitelmissa on jatkaa treenausta hyvin aktiivisesti läpi talvikauden.

Tokon suhteen kisattiin yksi epävirallinen skaba, jossa tehtiin voittajan liikkeitä. Treenaaminen on ollut kausittaista, eikä kovin eteenpäinvievää. Joitain läpimurtoja voittajan osalta on silti saatu aikaan, parempi mielentila paikkikseen, tunnari, joka melkein toimii ja luoksarin stoppeihin napakkuutta, jota en uskonut meidän koskaan saavuttavan. Tokon osalta toivon, että päästäisiin starttaamaan kesällä voittajassa, ja suurena haaveena olisi ehkä jopa kisaoikeus evl:ään ennen sääntömuutosta.

Pk-lajeista ollaan treenattu satunnaisella tahdilla metsäjälkeä. Jäljen treenaaminen on kuitenkin ollut melkolailla tuuliajolla, on tehty mitä mua on sattunut huvittamaan, silloin kun on sattunut huvittamaan. Tää on kyllä Sysille ihan lempparitouhua, joten pitäisi aktivoitua :)

Erillisenä koitoksena osallistuttiin AD-kokeeseen ja sitä myöten saatiin uusi tunnus nimen eteen.

Puuhasteluihin on otettu myös temppujen muistelemista, vähän flyballia, kotona jumppaa ja doboilua.

Keväällä käytiin virallisissa selkäkuvissa, ja saatiin virallinen lausunto Sysin selästä, SP0 ja LTV4. Vuotiaana kuvattuna selän tilanne ltv:n suhteen olikin tiedossa, joten ei siis ylläreitä selvinnyt :)

Vire

Mun yksi oma haavelaji on ollut jo pitkään vepe. Viime kesänä päästiin sitä kokeilemaan Viren kanssa, ja vihdoin meille tarjottiinkin ryhmäpaikkaa, jopa kahdesta seurasta. Liityttiin VPY:n riveihin, ja päästiin treenaamaan kesäksi viikkoryhmään. Vepen treenaaminen on todella hauskaa, ja Vire on syttynyt tähän lajiin kunnolla. Kesän päätteeksi osallistuimme omassa treenirannassa pidettyyn kokeeseen, ja läpäisimme Viren kanssa soveltuvuuskokeen, joten ensi kesänä päästään kisaamaan ihan oikeisiin kokeisiin :)

Tokoiltu on rauhalliseen tahtiin.. ja sitä jatketaan tänäkin vuonna :D

Pk-touhuista Vire on päässyt tekemään hakua ja jälkeä. Jälkeä tosin aika vähän, ja hakuakaan ei ihan hirveästi ehditty. Toivottavasti ensi kesänä ehditään panostamaan näihin lajeihin, koska maastolajit nyt vaan on niin kivoja treenata!

Terveyden osalta Vire on läpäissyt silmäpeilin puhtain paperein. Näyttelytulostakin käytiin hakemassa, messarissa Virelle 2xJUN-H hyvillä arvosteluilla.

Agility on jäänyt pikku humputteluksi Viren kanssa. Hyppytekniikkaan ollaan tosin panostettu. Syksystä asti ollaan treenailtu lähestulkoon viikottain hyppytekniikkaa.

Nyt on lomailtu ja palattu takaisin sorvin ääreen ja käynnistetty vuoden treenirupeamat. Kisarintamalla on käyty Sysille yhdet agikisat (yksi nolla), lainakoira Sagalle parit agikisat, joiden seurauksena jatkossa starttaillaan maxi-2 luokassa :)  Kohti uusia haasteita mennään joka tapauksessa!