AD-koe suoritettu!

Kaikenlaista pientä ollaan taas keritty tekemään, aloitetaan kuitenkin viimeisimmästä.

Eilen sunnuntaina suunnattiin kaveriseurassa Luukkiin SPL:n Helsingin ao:n AD-kokeeseen. Etukäteen jo jännitin koetta, pelkäsin, että vaadittu 12-15 km/h vauhti on Sysille liian reipas ravattavaksi, ja itsekin olin vielä flunssan jälkimainingeissa. Ekalle 8 km pätkälle lähdettiin keskivaiheilla, kaverikoiran takana. Ja koko 8 km oli hirveää taistelua siitä, saako vetää vai ei... Sysi yritti kiskoa hulluna koko pätkän, joitakin pieniä pätkiä saatiin onnistumaan löysällä hihnalla, ja yritin kehua paljon niistä, ja muuten sitten komensin.. Tokalle 7 km pätkälle mentiin sitten melkein kärkeen, kaverikoira meidän taakse, ja johan lähti sujumaan paremmin :) Selkeästi ne höyryt oli päästelty, ja kuljettu vauhti ei ollut ongelma eikä mikään, Sysi pysyi sakemannien tahdissa vetävällä ravilla. Vika 5 km pätkä olikin sitten rennointa menoa. Vikat vajaa pari kilsaa mentiin hieman rauhallisempaa tahtia, mutta siinäkään ei tarvinnut koiraa kannustella. Pimeässä takaisin tukikohta-parkkikselle, koiralle juotavaa ja tottisosuuteen. Se oli pätkä seuraamista, täyskäännös ja takaisin, ja todellakaan ei mikään "oikea" tottisarvostelu, tyyli oli vapaa :) Joten nyt meillä asustaa FI AVA BH AD Talvihallan Cuyama!

Kokeen jälkeen runnottiin fillarit autoon (munkin fillari meni etupyörä irrotettuna oman auton takapenkille, ihme!), ja käytettiin koiria kävelemässä. Päästettiin Sysi ja Mojna nollaamaan ja vapaaksi, ja ne laittoi pienet rallit pystyyn. Kiva ilta, kokeessa oli tosi rento tunnelma, tosi mukava kokemus! Kokeeseen viime hetken valmistautuminen aloitettiin perjantaina 10 km fillarilenkillä, lauantaina rento muutaman kilometrin lenkki vapaana suuri osa, sunnuntai-päivä täyslepoa. Nesteytys aloitettiin lauantaina, juomana oli mukana vettä ja Fitdogin energya, palautukseen pari desiä turvotettua kuivalihaa suorituksen jälkeen. Aika vähän Sysi joi kokeen aikana, sen jälkeen sitten paremmin. Bot-loimi otettiin nyt tälle syksylle käyttöön, ja tänä aamuna ei sen kummempaa väsymystä tai jäykkyyttä havaittavissa.

Toissapäivänä lauantaina käytiin Annan kanssa treenaamassa hyppytekniikkaa, pelkkä Vire mukana. Tehtiin sille ensin set pointia pari toistoa, ja sen jälkeen liikkuvaa hyppyä (etäisyyden arviontia). Etäisyyden arvioinnissa aloitettiin 9 jalan välillä, ja siirrettiin 3 jalkaa kerrallaan. 12 jalkaa vikassa välissä oli Virelle selkeästi helpoin, on se niin ulottuva ja kookas. 15 jalan väliin ei vielä ottanut ekstra-askelta, vaan veti jättiloikan. 18 jalan kohdalla saatiin se lisäaskel, ja sen jälkeen palattiin helppoon 12 jalkaan ja lopetettiin siihen. Heti oli kyllä erilainen fiilis treenaamiseen, kun oli vain yksi koira mukana, sai rauhassa keskittyä vain siihen :)

Viikko sitten lauantaina päästiin kuokkimaan Valkohampaan treenileirille Räyskälään, osallistuttiin Sysin kanssa jälkiryhmään. Kerroin, että meillä on ollut ongelmia keppien ilmaisun kanssa, ja aloitettiin keppien ilmaisuharkalla - useita jälkikeppejä ripoteltu maahan, koira tuodaan hollille ja katsotaan tarjoaako keppien tuomista (meillä kun on ilmaisuna nouto). Hyvin tarjosi, kunnon palkkaus ja muutama keppi haetutettiin. Meille poljettiin 5 kepin metsäjälki lähimaastoon, reipas puoli tuntia vanheni. Ihan vain muutaman metrin vino jana, hyvin nosti ja lähti jäljestämään. Ekan kepin ilmaisu - loistava, tokan kepin ilmaisu - loistava, kaikki muut paitsi vika keppi ilmaistiin tosi hyvin, varmasti ja oma-aloitteisesti lähti tarkentamaan. Vikalla painoi sivusta ohi, ja kun otettiin uusiksi, itse ilmaisu oli ihan hyvä, kunhan oli hollilla. Keppien ilmaisu ei siis ollut ongelma, eikä vieraan talloma jälki, vaikka niitä ollaan päästy tekemään ihan minimaalisesti, viimeksi ehkä vuos sitten? Mutta, jäljestämiseen tarvitaan tarkkuutta. Keppien jälkeen jäljelle lähetys oli yksi "vaaranpaikka", ja vauhdin kasvaessa keskittyminen kärsi, seilailua ja parissa kohtaa hukkasi jäljen hetkeksi. Muita treenivihon raapustuksia

• Kiinnitä huomiota kepin ilmaisun jälkeiseen jäljelle lähetykseen
• Kahdella kepillä lähti huolimattomasti ja hätiköin lähetyksen - koiran katse oli jonnekin ihan muualle kuin kepin löytökohtaan, ja sinne suuntaanhan se lähti. Sen koiran voi viedä siihen kohtaan mistä keppi löytyi.. Mutta suuntaamaan en rupea, edelleen pelkkä suullinen käsky.
• Tarkkuutta huolellisuuden ja rauhallisuuden kautta
• Sysin mielentila jäljen alussa oli aivan super! Eteni huolellisesti, rauhassa ja varmasti jäljestäen - neliveto tosin päällä, mutta varmasti jäljen päällä. Avainsana tähän ohjaajan mielentila. Laamailua sähläyksen sijaan. Älä anna koiran ryysiä.
• Ei täyspitkällä liinalla jäljestämistä
• Jäljelle lähtiessä mulla olikin liina solmussa (miten niin sähläys toinen nimeni) ja se olikin tosi hyvä! Ehkä 7 metrin liinalla mentiin, eikä normi 10 metriä koiran takana, ja sitä olikin helpompi pitää silmällä ja pidättää tarvittaessa

Toiselle pätkälle lähdettiinkin kuivalle multaiselle pellolle. Ei keppejä, namirasioita muutama matkalla palkkana, jälki L-muotoinen, aloitettiin pitkällä suoralla ja käännös vasempaan. Tuuli takaa. Alku meni todella hyvin! Rauhassa, tarkasti, tosin bongasi paljaalta pellolta namirasian silmillään selkeästi kauempaa. Mutta, jatkettiin, ja kulma ei mennytkään niin hyvin, tuuli selvästi häiritsi, ja veti Sysin ohi jäljestä liikaa oikealle. Taisteltiin loppuun, ja hienosti Sysi tsemppasi :) Tämäntyyppisiä jälkiä lisää! Tarkkuutta ja rauhaa, ja sama mielentila metsäänkin.

Jäljen jälkeen molemmat tytöt pääsi esineruutua tekemään. Ajatuksen vahvistamiseksi lähdettiin kokeilemaan hajun haun avulla lähetystä, tätä ei olla tehty aiemmin. Eli koira hihnassa kohti esinettä, kun nappaa hajun ilmasta viedään takaisin lähetyspaikkaan ja siitä hakemaan. Sysin kanssa toimi tosi hyvin! Ekalla en uskaltanut lähettää kovin kaukaa, mutta tokalla jo paremmin, irtosi ja upposi hyvin, matka ehkä 25-30m  :) Viren kanssa sama tehtävä, mutta lähetys paljon lähempää. Eka oli ok, tokalla kerkesi kadottamaan fokuksen ja juoksenteli kohtaan, mistä nosti ekan esineen. Otettiin uusiksi ja helpotettiin lyhentämällä lähetysmatkaa, onnistui. Ajatuksena tykkäsin tämäntyyppisestä treenaamisesta, uskon sen vahvistavan Sysille koko ideaa esineruudusta, joten treenilistalle lisätään.

Loppuun pienet tottikset molemmille. Sysille juoksutarkastusta, vähän seuraamista, paikkamakuuta... Virelle perusasennon hakua ja seuraamisen alkeita parilla askeleella, innokas tyyppi :) Appari naksun kanssa merkkaamassa. Jäävistä maahanmenoa, ja kumma kyllä, paranee kun treenaa :P Hyvillä mielin sai lähteä kotia kohti, hienoja koiria, paljon treenaamista ja ihana syksykeli!

Hyppytekniikkakurssilla

Toissa viikko meni arkipäivien yhdessä hujauksessa treenaailematta, ulkoiltiin vaan. Viikonloppu tosin oli jälleen ohjelmaa täynnä, osallistuttiin ATD:n järjestämään hyppytekniikan peruskurssille, vetäjänä Ulla Kaukonen. Setti oli todella tiivis ja rankka, yhteen viikonloppuun kun mahdutetaan kaksi yli 8 tunnin pituista semmapäivää. Molemmat päivät aloitettiin reilu parin tunnin luennolla, ja hyvän hyppytekniikan tärkeys nousi todella hyvin esille. Esimerkkinä Ulla kertoi laskeneensa jonkun kurssin kanssa keskivertoagikoiran uran aikana tehtyjen hyppyjen määrän, ja se nousi kymmeniin tuhansiin. Siitä voi sitten miettiä, kuinka kova rasitus koiran etuosalle tulee jo hyvällä hyppytekniikallakin, saati sitten, jos alastuloihin ei löydy riittävästi joustoa.

Vire osallistui harjoituskoirakkona, Sysi joutui tällä kertaa vain seuraneidin rooliin. Kurssipäivien aikana tehtiin Virelle perussarjaa, set pointia, kasvavaa sarjaa ja korkeuden arviointia ponnareilla.

Sitten niihin kommentteihin Virestä. Vielä pentumainen liikkeissään ja koordinaatiossaan, ja se on ihan normaalia tuon kokoiselle ja ikäiselle. Vielä ei tarvitse rimoja, ponnarit riittää. Seuraavat 3-4 kk voidaan jatkaa ponnareilla, mahdollisimman monipuolisesti eri harjoituksia. Sen jälkeen voi pikkuhiljaa lähteä tuomaan rimaa treeneihin. Viren kanssa ei tarvinnut säätää etäisyyksiä, maksikoirien oletukset sopi sille.

Kaikenkaikkiaan saatiin hyvä setti eri harjoituksia joita tehdä. Maltti mukaan, ja pitää muistaa, että kiire ei tässäkään hommassa ole. Hyvin Vire jaksoi keskittyä, mutta kyllä siitä huomasi miten rankkoja loppupeleissä nämä harjoitukset on, tietysti yhdistettynä vielä rankkoihin semmapäiviin verkkaamisineen.

Viime viikon alku palauduttiinkin sitten rankasta viikonlopusta :) Tiistaina käytiin rennolla juoksulenkillä, Virekin on nyt hiffannut, että kiire ei ole, ja koko ajan osaa hakea paremmin rentoa ravia. Mulle on haastavampaa mennä molemmat koirat mukana, koska Sysi säilyttää ravin vähän hitaammassakin hölkässä, mutta Vire ei.. Se aloittaa peitsaamisen, kun mun tahti hidastuu, joten kovillehan tässä joutuu.

Treenaamaan lähdettiin perjantaina. Pitkästä aikaa tottiksia molemmille. Vire aloitti, perusasentoa ja askeleen verran seuraamista. Väliin minimittaista paikkamakuuta, sen jälkeen liikkeestä maahan ja vauhtiluoksari. Hyvällä asenteella tekee, mutta edelleen mun on oltava tarkka omasta liikkeestä. Vire lukee niin pieniä kropan vihjeitä ennen suullista käskyä, ja sille ne tuntuu olevankin paljon vahvempia kuin Sysille ikinä. Ois aika loistava agilitykoiran ominaisuus..... Mutta tottiksissa ei niin hyvä :P

Sysi seuraavana. Päätin ihan vaan kokeilla miten sujuu pitkä PK-kaavion mukainen seuruu (ilman henkilöryhmää). Ulkomuistista vähän haparoiden sen kävelin, ja huh, tämä on todella mennyt eteenpäin tekemättä mitään! Ei hetsausta, ei mitään, suoraan vaan seurauttamaan kaaviota läpi, ja Sysin asenne kantoi loppuun asti. Ei laskenut pahasti missään vaiheessa, ekalla suoralla laski hieman, ja hitaassa kävelyssä/juoksussa nosti itsensä uudelleen! Aivan mahtavaa! Täyskäännöksiä se ei vieläkään osaa, mutta ysikymppiset kulmat oli korrektit. Sitten jääviin. Seisominen ja istuminen todella hyvät, joten tehtiin ne vain kerran. Maahanmenossa ekalla jätti kyynärät vähän ilmaan, joten pari toistoa otettiin lisää, ja pääsin palkkaamaan hyvästä suorituksesta. Paikkiksen aikana keräilin kamoja ja kävin pariin otteeseen piilossa, kerran nosti kyynäriä (argh) kun olin ekaa kertaa piilossa. Joten työtä, työtä on niin paljon edessä tässäkin. Paikkamakuun mielentila oli kuitenkin hyvä, rauhallinen, mutta keskittynyt.

Vire pääsi kokeilemaan vielä toiselle kierrokselle noutoa. Ja vitsit, mikä alligaattori! Sehän pureskelee ton kapulan palasiksi. Joo, eipä olla noutoa tai pitoharkkoja tehty, ja sen huomaa. Kyllähän se noutaa mitä vaan, mutta haastavaksi tän tekee nosto, pito ja luovutus. Mutta niitä sitten yks kerrallaan työstämään.. Jos vaikka nyt ihan oikeasti aloitettaisiin ne pitoharkat..

Lauantaina tehtiin pitkää metsälenkkiä, ja saatiin ihania kuvia tytöistä :)

Sunnuntaina jatkettiin metsälenkkilinjaa, ja käytiin taas nauttimassa ihanasta syksystä, ihanassa seurassa - tosin ensin treenattiin. Aloitettiin agilitylla, hyppytekniikkaa tytöille. Sysi teki perussarjaa, korkeuden arviointia (50-55-60-65-60-50), ja kasvavaa sarjaa. Vire teki vain kasvavaa sarjaa. Hyppytekniikan jälkeen Sysille keinuharkkaa, ja Virelle tottista - jälleen perusasentoja, seuraamisen alkeita ja liikkeestä maahan, kun oli valvova silmä katsomassa. Ehkä tässä joku päivä eteenpäin päästään... Vire varmasti tekisi jo pidempääkin pätkää seuraamista, jos ei olis ihan niin tarkkaa sen asennon kanssa.. Mutta kompromisseihin ei vielä ainakaan ryhdytä :P 

Muuten niin mukavaan aktiiviseen viikonloppuun mahtui myös pieni haaveri, Vire loukkasi sunnuntaina (oletettavasti kalliolla juostessaan) etutassujensa anturat, pintakerroksesta lähti pienet palat. Onneksi tämä tapahtui vasta ihan loppulenkistä, ja onni on koira, joka näyttää sen, että nyt sattui. Verta ei onneksi vuoda, mutta aristaa kyllä. Nämä on niin ikäviä, mutta onneksi anturat yleensä paranee kohtuu nopeasti.

SOVE hyväksytty!

Viime lauantaina päästiin kisaamaan ekaa kertaa vepen parissa Viren kanssa, ja tulokset pistää vieläkin hymyilyttämään, eli nyt on vesipelastuksen soveltuvuuskoe suoritettu :) Ensi vuonna sitten päästään alokasluokkaan kisaamaan, joten tämä oli todella hieno saavutus vielä tälle kaudelle. 

Kuva treeneistä muutaman viikon takaa

Liikkeistä pisteitä kertyi 87/100.

1. Veneestä hyppy, 25/25, täydellinen suoritus.

2. Vienti, 19/25. Tsiljoona lisäkäskyä :) Vene soudettiin poijulle "väärinpäin", siis käännettiin nokka ulapalle päin soutamisen ajaksi (ei olla kertaakaan tehty näin), ja oletettavasti näköyhteyden katkeaminen sai Viren unohtamaan minne oli menossa ja mitä tekemässä. Lisäkäskyillä selvittiin, itse vienti oli ihan nätti, mitä nyt itse hätähousuna hätäilin luovutuksen kanssa. 

3. Veneen haku, 25/25, hieno! 

4. Hukkuva, 18/25

Hukkuva hinattiin 7 metriä ohi maalilinjan rannassa olevan toisen veneen toiselle puolelle - muuten hyvä.

Kaiken kaikkiaan Vire suoriutui todella hienosti oman kisauransa korkkauksesta, nyt saatiin mekin ensimmäinen kokemus vepessä kisaamisesta ja ollaan ensi kerralla taas hieman kokeneempia :)

Hyllyjä, hakua, vepeä ja tottista!

Viikonloppuna Sysi pääsi jälleen agilitykisoihin. Tuusulassa kolme starttia sunnuntaina. Tavoitteena oli onnistuneet lähdöt, ja se saavutettiin, vaikka tuloksiksi saatiinkin kolme hyllyä. Radat oli aika kivoja, ekassa tosin oli aivan älytön määrä takaakiertoja, ei varmaan kertaakaan ole ollut noin montaa samalla radalla. Niistä selvittiin, mutta pikkufiboihin kosahti. Omia mokia kaikki, on se video armotonta katseltavaa. Näistä parista kisasta jäi kuitenkin palo kentälle, pakko päästä treenaamaan ja uudelleen kisoihin! Sysi on vaan niin super, kiltti agikoira <3

Tiistaina sadekelin hakua Viren kanssa Citybelgien porukassa. Tehtiin hajuhakua kahdella maalimiehellä, kunnolla piilossa. Tuntui hakevan hajuvanaa maalimiehen tulosuunnasta, ja tarkennus oli vaikeampaa. Yksi maalimies oli selvästi vaikea (3.) mutta siinä olikin todella hyvin piiloutunut. kolmannen jälkeen neljäs oli tosi paljon parempi, jotin halusin jättää siihen onnistuneeseen toistoon. Kauttaaltaan mun mielestä tämä meni hyvin, innokkaasti haki maalimiehiä, ja kävellessä keskilinjalta lähti hyvin itsenäisesti haistelemaan ilmaa, eikä painanut jäljelle.

Keskiviikkona oli sitten vuorossa vepen kenraaliharjoitukset Viren sovea varten! Jaiks. Lauantaina Vire pääsee aloittamaan kilpailu-uransa belgien vepen rotumestaruuskokeessa soveltuvuuskoetta suorittamassa. Toivotaan, että suuremmilta stipluilta vältytään, tavoitteena hauska päivä koiralle ja ohjaajille :)

Treenin alussa jyrähteli kunnolla, mutta onneksi ukkonen ei tullut ihan päälle, vaan kiersi meidät. Pientä sadetta alkuun, mutta sekin taukosi ja kunnon sade alkoi vasta treenin loputtua. Aloitettiin viennillä, 30m, aivan sikahyvä! Vire tarjosi tosi hienosti esinettä mulle, irrotti käskystä nätisti ja kaikinpuolin oli hyvä liike. Seuraavana veneen haku. Tehtiin kisanomaisesti hetsit vain rannassa, ja sitten vene poijulle. Veneen asettelussa kesti aika pitkään, ja vähän taisi Viren fokus kärsiä. Lähti hyvin, ui hetken, kääntyi kohti rantaa, Jusu kutsui veneestä ja haki hyvin - paitsi että maalilinjan väliin ei taaskaan tullut.. Kohdisti taas lähimpään rannan kohtaan, hieman pystyi kurssia muuttamaan, joten ei tullut kuin maks 1,5m ohi maalilinjasta. Otettiin toinen toisto lyhyeltä matkalta, haku oli oikein hyvä, mutta taaskaan ei maalilinjalle. No, lauantaita odotettaessa "näillä mennään", menee ohi ihan varmana, mutta se nyt sit onkin tiedossa oleva virhe, eikä reilukaan maalilinjan ohitus vielä koetta nollaa, jos muuten sujuu hyvin :)

Toisella kierroksella tehtiin hukkuva, 30 m. Edellisestä kerrasta hukkuvalla taitaa olla jo lähes kuukausi...? Treenitaukoa meillä oli 2 viikkoa, mutta tosiaan yllättävän pitkä aika edellisestä hukkuvasta kerkesi jo kulua. Kisanomaisesti otettiin. Ekalla lähetyksellä hetsasin itse patukkaan ja annoin sen hukkuvalle. Jälleen kesken matkan Vire kääntyi, vaikka lähti hyvin. Todettiin, että matka ja kokemuksen puute voi olla se vaikea juttu, joten Jusu hukkuvan ja soutajan kanssa veneeseen, parempi hetsaus alussa. Vire tais vähän turhautua ekasta palkattomasta hausta, sen haukku rannassa muuttui selvästi määrätietoisemmaksi ja astetta räyhemmäksi :D Viren lähtiessä Jusu vahvisti kutsumalla veneestä, ja muuten hyvin Vire haki hukkuvan - mutta jälleen hieman ohi maalilinjan. Joten seuraavaksi pohtimaan miten opettaa sille tolppien väliintulo, ja opettaa se muuttamaan uintilinjaa vaikka suussa olisikin jotain.

Torstaina päästiin tuuraamaan Virve Sormusen vetämiin ATD:n tokotreeneihin. Päätin ottaa Viren kanssa, koska sen kanssa ollaan akuutimassa vaiheessa. Hurlumhei-Vire keskittyi aika hyvin, ja oli tosi hyvässä mielentilassa - vietti korkealla, mutta ei vielä yli, kykeni hyvin keskittymään ja rauhoittumaankin (käskyn alla, palkkailin nameilla) juttelemisen aikana. Aloitettiin siis seuraamisen treenaus. Meidän treeniajatuksena on perusasennon hakeminen, ja nyt Vire hakee perusasentoa asentovihjeen+lelun avulla, ja kohtapuoliin siihen pitäisi liittää suullinen käsky. Ongelmallista tästä on tehnyt se, että Vire jää lukemaan mun sanattomia vihjeitä todella paljon, ja mä taas viljelen niitä ihan jatkuvasti. Aloitettiin siis samaan tapaan kuin me ollaan aina tehty kun saadaan appari, lelu kainaloon, Vire hakee perusasennon oikean kohdan, mä seison vaan paikallani ja appari kertoo koska palkataan. Vähän aikaa joutui hakemaan, mutta lähti sujumaan ihan ok. Keston kasvattamiseen saatiin hyviä vinkkejä, eli kun on oikeassa kohtaa, ensin kehu, sitten hieman odotusta ja sitten palkka. Toimi hyvin! Seuraavaksi kokeiltiin askelsiirtymiä. Kun Vire oli oikeassa kohtaa, kehu, sitten siirtyminen parilla askeleella hieman etuviistoon vasemmalle, ja palkka kun haki oikean perusasennon. Muutama toisto tehtiin, ja jälkimmäiset perusasennot oli kerrasta suoria ja oikein, hieno pentu! :) Parasta tässä on se, että nyt Vire itse aktiivisesti hakee kontaktia, hakee sitä oikeaa paikkaa, eikä ole kiinni imuttamisen kädessä tai muussa. Hyvä tästä tulee!

Seuraava ongelmakohta olikin luoksarin eteentulo. Vire on tosi vaikea saada ohjattua suoraan eteen, veivaa itsensä koko ajan kohti perusasentoa.. Nyt vahvistettiin kunnon avuilla eteentulemista, eri kulmista parin askeleen päästä, ja sehän olikin helpompaa ohjata sivusta kuin suoraan edestä tulemaan suoraan. Todettiin treenien perusteella, että todennäköisesti vasemmalle kääntyminen on Vireelle luontaisempaa ja helpompaa, ja se kääntyi paremmin niin päin. Saatiin hyviä toistoja, ja kaikenkaikkiaan eteentulokohdan haku oli parasta tähän mennessä. Nyt mun pitäisi vain ottaa härkää sarvista ja ihan oikeasti treenata tottistakin.... Ja nimenomaan näitä "vaikeita" asioita. Se on vaan tuntunut helpommalta keskittyä helpompiin juttuihin ja unohtaa koko seuraaminen :P

Treenien jälkeen tehtiin Sysille juoksutarkastusta. Kaksi eri ihmistä, useita toistoja. Sysi vapaana tarkastukseen, ja se meni ihan hyvin. Pitkään aikaan ei taaskaan olla tehty, mutta lupaavalta näytti. Sysi paineistui jo hieman tästä, mutta purki itsensä samantien temputtamisen (selän takaa kierto) kautta, ja lähti tarjoamaan sitä heti tarkastuksen jälkeen, mahtavaa! :) Sysi oli ihan liekeissä tekemisestä, ja nosti kierrokset todella ylös heti, vaikka tehtiinkin juoksutarkastusta. Nyt rupesi ajatus kytemään, josko jo talvella olisi hyvä aika startata tokokisoissa... Voittajan liikkeet meillä on ollut tauolla tosi pitkään, mutta vaikka en avoimeen enää ajatellut mennä, niin ehkä kuitenkin voisi? Tai ainakin johonkin möllitokoon, jos sattuisi tulemaan sopiva vastaan. Ihanaa, ihanaa, että syksy tuli, tämä on niin vuodenajoista paras, ja sehän näkyy meidän treeni-innossakin. Ihan mahtavaa päästä suunnittelemaan tulevaa talvikautta!

Kannatti herätä!

Tai siis lähteä :D

Mikkelin reissun ekalla startilla saatiin Sysin kanssa taisteltua nolla, ja kivaksi yllätykseksi voitettiin startti! Nollienkeruukausi korkattiin siis nollavoitolla, joten yksi haaste selätetty :)

Jatko ei sitten mennytkään kuin elokuvissa, jo ekalla Sysi nousi lähdössä ja mä lipsuin, mutta saatiin homma yhdellä palautuksella ja tiukemmalla asenteella vähän paremmin kasaan. Oma moka, en vaatinut ja heti rupesi sikapossu yrittämään. Kontakteilla sama juttu, no, keinu ja aa on tuollaisina hyvät, mutta puomi... Nyt on haettu vauhtia ja vauhtia myös tuli. Ekalla oli oikeen hyvä, mutta seuraavat levis, joten ens kerralla pysäytellään. Tokalla radalla oma tiukin tsemppi katosi ekan riman pudotukseen, mutta hyviä pätkiä ja keppien hakeminen oli oikein hyvä.

Hypärillä blackout kolmosella, enkä valssannut ennen keppejä, Sysi tuli aivan liian pienestä kulmasta, oikein sisään, mutta väärinpäin, joten sieltä vitonen.

Joukkueradalla lipsuttiin taas lähtö... Kerran nousi, menin asettamaan uudestaan ja pysyi. Puomilla taas en vahtinut ollenkaan alastuloa, ja sieltä vitonen. Videolta pätkin lähtösählää pois, eikä enää ihan niin paljoa karmaise.. Ens viikonloppuna uudet yritykset! :)

Agin rm-skabat kutsuu

Kurkkaus tuloksiin kertoo, että Sysin kanssa ollaan kisattu tänä vuonna 6 starttia, kahtena kisapäivänä. Nyt saadaan lisää startteja alle kun ilmosin Sysin agilityn rotumestaruuskisoihin Mikkeliin 17.8. Edellisen kerran startattiin virallisissa 1.3., joten taukoa on taas tupannut tulemaan. Viikonloppua odotelessa :)

Viren vepeilyt on sujuneet oikein hyvin, muuten ollaan päästy ongelmitta eteenpäin, mutta fokusointi maalilinjalle tuottaa välillä vaikeuksia. Jos Vire kerkeää kohdistaa väärään kohtaan rannasta, on se kuin juna raiteillaan eikä varmana muuta kurssia. Toimii toisaalta toiseenkin suuntaan, jos kohdistaa hyvin, niin pysyy fokus siinäkin.. Tänään meillä ei ole treenejä, kun rannassa on iltakisat, mutta päästiin maanantaina vierailemaan toisen ryhmän treeneihin. Otettiin ekalla kierroksella vienti ja veneen haku. Vienti oli oikein hyvä, paitsi ennakoi irrotusta ekalla kun kumarruin kohti, siis pudotti esineen ihan vieressä. Ei otetttu ihan täydeltä matkalta, ehkä 20 m. Pyysin tuomaan uudestaan ja tarjosi nyt aika hyvin ylös. Palkkalelun heitin sivuun ja pyysin tuomaan uudelleen, pari toistoa ja heitto rantaa kohti. Vire tarjoaa vientiesinettä koko ajan vain paremmin ja paremmin, hienoa :) Veneen haku otettiin myös hieman lyhyemmältä matkalta, jotta saataisiin niitä onnistuneita toistoja maalitolppien väliin tulosta. Lähti hyvin, otti köyden hyvin, lähti kohti rantaa hyvin, mutta vetoköyden kiristyessä veneen paino kääntää sitä oikealle, eikä tullut maalitolppien välistä, vaan rannasta katsoen vasemmalta ohi. Toinen toisto heti perään lyhyemmältä matkalta, ja Vire sai oikaistua veneen, ja juuri ja juuri maalilinjalla rantaan. Tokalla kierroksella otettiin pelkkä veneestä hyppy. Matkaa 30 m, kaamee hetsaus rannasta veneen liikkuessa poispäin, mutta kutsun jälkeen hiljaa. Suoraan tuli :)

Ojangossa ollaan käyty myös aksailemassa Sysin kanssa. Pidetään nyt sama systeemi, eli kaksi kertaa koko rata, ja hyvä tsemppi päällä. Ratapiirroksia en ole rustaillut, mutta ryhtiliike tarvittaisiin. Mari otti muutaman kuvankin :)

Vepet jatkuu!

Keskiviikkoiltaan mahtui vielä Vireen vepetreenit. Treenikerta nro 4. Aloitettiin viennillä ja veneen haulla. Vientiesineenä vieras dami, palkkana oma patukka, otettiin 30 m poijulle. Jusu rannassa, minä veneessä. Kolme-neljä uutta heittoa perään esineen luovutuksessa, jotta saatiin muutama toisto esineen tarjoamisellle. Hyvin lähti nostamaan patukkaa/damia korkeammalle, kun pyysin ja taputin ponttoonia, ja otti tassulla veneen reunasta tukea - hyvä! Liikkeen lopetin heittämällä damin rannan suuntaan ja vapaa-käskyllä. Jossain vaiheessa voisi tähän vaiheeseen lisätä rantaan-käskyn, jotta tulisi sekin mahdollisimman pian mukaan. 

Tokana liikkeenä veneen haku, tällä kertaa minä veneessä ja Jusu rannalla, 30 m poijulta. Hetsaus rannasta lähdössä, mutta heti oli selvästi vaikeampaa Vireelle, kun oltiin toisinpäin, lähti, mutta kääntyi tosi pian takaisin rantaa päin, mun kutsulla lähti tulemaan. Hyvin nappasi köyden, mutta ei suunnannut suoraan rannalle, vaan otti kiintopisteen laiturin sivusta, vaikka Jusu kutsui rannassa. Autoin köydellä oikeaan suuntaan, ja saatiin kurssi korjattua. Toinen toisto otetttiin toisinpäin, ja lyhyeltä matkalta ja kunnon hetsauksella, oli hyvä. Hyvin tuli taas esiin Vireen fokuspisteen lukitseminen, kun nappaa sen jonkun kiintopisteen, on se kuin juna raiteillaan, ei sitä meinaa saada kääntymään - tätä tarvitsee siis harjoitella. Puhuttiin, että voitaisiin ottaa veneestä hypyn kautta vinoja linjoja kohti maalilinjaa. Silloin palkkakin tietysti vetää sitä puoleensa, veneen kanssa sillä on jo köysi, joten palkan vetovoima on paljon pienempi.

Päivän vikana liikkeenä hukkuvaa. Hetsaten patukalla, eka toisto jossain puolivälin paikkeilla 30m poijusta. Hyvin nosti kierroksia ja haki hyvin, uintitekniikkakin oli hyvä, vaikka ote meni huonoksi Vireen kääntyessä kohti rantaa ja patukka taittui leuan alta. Toiselle toistolle vielä vähän isommat hetsaukset, ja pidempi matka, oikeen hyvä! :)

Pohdittavien asioiden listalle lisätään tän treenikerran jälkeen käskyt, vielä ollaan menty ihan vaan sanomalla vapaa/mene rannasta lähetyksissä ja viennissä noudoista tuttua tuo-käskyä veneestä käsin. 

Treenien jälkeen päästettiin sekä Sysi että Vire uimaan, ja pakkohan sinne oli pulahtaa itekin :) Rauhallinen suolampi metsän keskellä, kaunis kesäilta, todella lämmintä vettä, ihanaa <3 Sysikin yllätti tekemällä kunnon uimahyppyjä rantapenkereeltä ja menemällä ihan itse uimaan, sekin tykkää tästä pulikoinnista koko ajan vain enemmän. Vepe on kyllä aika ihana kesälaji!