torstai 30. toukokuuta 2013

Näyttelyturnee ja paluu arkeen

Viime lauantaina aikaisin aamulla pakattiin Eevan kanssa koirat ja kamat autoon ja suunnattiin kohti Harjavaltaa. Viikonlopun äksöniksi olimme ilmoittautuneet kahteen näyttelyyn, ensin Harjavaltaan, sitten Raumalle.

Sysi pääsi ekana kehään, ja sille avoimesta luokasta EH! :D Sysi pönötti tosi hyvin, juoksuttamisessa lähti kiskomaan kohti Eevaa ja Gimmaa, mutta muuten esiintyi hienosti!

Harjavalta, tuomari Zorica Salijevic, Ruotsi.

"Nice head. Good pigmentation. Prefer stronger upperline and better developed forechest. Better muscle definition. Correct angulation. Correct in movement. Nice temperament."

Sitten odoteltiin malien vuoroa, ja Gimman päästessä kehään jännitti jo aikalailla... Ja yllätys olikin melkoinen, kun Gimma palkittiin ROPpina! Eevan fiiliskuvailut blogissaan kyllä antaa aika todenmukaisen kuvan, eihän me tätä meinattu edes ymmärtää :D Illalla vasta tajuttiin, että nythän tämä oli tässä, enää ei tarvitsekaan kuin huvin vuoksi ilmottautua näyttelyyn ;) Ajeltiin kuitenkin Raumalle, käytiin treenailemassa tottista ja uittamassa koiria, nautittiin auringosta, skumpasta ja kesäillasta.




Seuraavana päivänä arvostelemassa Zake Ligita, Latvia. Sysille toinen EH ;)



"Feminine bitch. Enough well-balanced. Enough long in body. Strong skull. Enough neck. Straight topline. Enough volume of body. Could have better coat. Excellent presentation."

Erittäin hyvä, täydellinen <3

Rauman näyttelystä tuliaiseksi pihan porttiin tarttui tämä:


Kiitos Eeva reissuseurasta! Oli todella kivaa, ja aika mukavaa, kun koirat on niin helppoja mukana vaikka minne menisi :) Seuraavan kerran tosin ei taideta näyttelyihin lähteä.. ;)

Tiistaina palattiin arkeen ja treenattiin tottista ja esineitä Talissa. Tehtiin hyppynoutoa kevyellä kapulalla, no problems. Aalla otin noutoa tavallisella kapulalla, no problems. Eteenmenossa kokeiltiin parempaa hetsausta ennen lähetystä, ja lähti täysillä. Sen jälkeen esineitä, Eeva piti Sysiä kiinni, mä vein esineet ruudun takaosaan niin, että näki. Lähti tosi hyvin ja irtosi suoraan ja pitkälle, löysi ekan esineen (jääkiekko) helpolla, palautti hyvin. Toisen esineen kohdalla ei mennyt niin hyvin... Lähti hyvin, eteni ekasta esineestä vielä pidemmälle, mutta sitten alkoi hakeminen. Pyöri ja pyöri, palasi takaisinpäin, lähti sivuillepäin, pyöri lisää.. Meni ihan esineen läheltä, mutta ei löytänyt sitä. Tosin, esine oli heinikkomaisessa kohdassa, jota ennen oli ihan kulunnutta, paljasta metsänpohjaa, joten olihan se sille haastavampi. Siirryttiin lähemmäs, kävin näyttämässä esineen (Sysi Eevan luona) ja uusi lähetys. Polttaa, polttaa, mutta ei ihan osunut kohdalle, kävi pari metriä esineestä. Kaiken lisäksi kesken Sysin etsinnän, frisbeegolffareiden frisbee lensi meidän ruudusta läpi, ja koira tietty sinne perään. Eikun kutsua takaisin ja uutta lähetystä.. Lopulta esine löytyi, ja vaikka tämä oli tosi hankala treeni, jatkoi Sysi kuitenkin itsenäistä etsimistä hyvällä motivaatiolla, johon olen tosi tyytyväinen.

Tänään käytiin Tiksissä tottistelemassa. Me tehtiin ensin jäävät läpi, seuraaminen oli tosi hyvää, istuminen hyvä, maahanmeno hyvä, seisominen ok, olisi voinut olla napakampi. Mikä parasta, kuunteli hyvin käskyt ja teki asennot huolellisesti oikein. Sitten seuraamista. Mä olen ollut liian kaavamainen treenatessa, joten nyt lähdettiin kokeilemaan uutta taktiikkaa. Laitoin patukan hihnalla kiinni reppuun (ettei lähde rallittamaan), pieni hetsaus ja suoraan seuraamaan, siitä vapautus patukalle. Toimi ihan älyhyvin! Palkan odotus sai Sysin tsemppaamaan kunnolla. Tätä jatketaan, ja katsotaan miten tulee vaikuttamaan seuraamiseen. Tämän jälkeen pidettiin tauko. Tauon jälkeen iskunoutoja ja pari luovutusta - parantuneet kotona tehtyjen pitoharkkojen ansiosta. Vielä on työsarkaa, mutta hyvään suuntaan ollaan menossa. Iskunoudoissa tarvitsee selvästi kunnon irti-käskyn, pelkässä jessillä ei pudota kapulaa. Tämän jälkeen eteenmeno, hyvin juoksee. Loppuun tehtiin paikkamakuuta. Pysyi hyvin, rauhallinen ilme, kunnes pompsahti kerralla istumaan ylös asti. Eikun uusintaa perään, kyllä huomaa, että tää on jäänyt paitsioon, ja toisaalta myös paikkamakuu toisen koiran suorittaessa on vaikeampi, joten mun pitäisi osata arvioida realistisemmin mikä tilanne on liian vaikea ja mikä ei. Illalla lenkillä tehtiin vielä yksi paikkamakuu, joka oli just niinkuin pitääkin. Lisää vaan harjottelua eri tilanteisiin tässäkin.

1 kommentti:

  1. On meidän hulit niin hienoja! Todellisia turnee-eläimiä. :P Toivottavasti vielä jatketaan treenausta vaikka hetkeksi muualle muutatkin. :)

    VastaaPoista