Alkua hinkattiin, esteitä 3-6. Löysäilyä ja turhia mokailuja taas, ajoitus pielessä jne. Pienellä prässäämisellä mut saatiin kuitenkin paremmin ruotuun ja tehtiin tosi hyviäkin pätkiä. Persjätöt (5,12) radalla toimi hienosti, kunhan vaan ohjasin ajoissa. Muutamaan otteeseen sorruin yliohjaamaan takaakiertoa esteellä 6, jolloin Sysi lipsahti takana olevaan putkeen. 22 kokeiltiin vastakäännöstä, mutta ei ollut paras mahdollinen, niin palkkailtiin hyvästä niistosta.
Agitreenien verkkailujen jälkeen jatkettiin tokoilemaan. Sysin kanssa tehtiin kokeenomainen paikkamakuu+luoksepäästävyys kolmen koiran rivissä keskellä. Luoksepäästävyys erinomainen. Paikkamakuun aika oli 2 min, ja menin piiloon koirasta katsottuna lähes kohtisuoraan vasemmalle. Itse makuu oli hyvä, Sysi oli tarkkana kuin porkkana, katse koko ajan mua kohti, mutta hyvällä fiiliksellä. Sen jälkeen parit juoksutarkastustreenit koira vapaana. Itse liikkeistä tehtiin seuraamista, ja keskityttiin täykkärin katsomiseen. Hieman loivemmalla käännöksellä meni hyvin, mutta todettiin, että heti kun käännyn tosi tiukasti, ei Sysi pysy perässä, vaan aukeaa hieman. Saatiin tosi hyviä vinkkejä sen treenaamiseen. Ja mulle muistutus siitä, että en vaadi liikoja, vaan annan rauhassa Sysin oppia oikean liikeradan. Testailtiin tätä imuttamalla, ja sehän rupesi tuntumaan tosi hyvältä. Sen jälkeen oli Vireen vuoro. Tehtiin seuraamista imuttamalla, ja lihapullan lisäksi meinasi mun sormetkin mennä samalla.... Laastaria ei onneksi tarvittu, ja ehkä mäkin opin pitämään namia kädessä oikealla tavalla :) Seuraamisen lisäksi tehtiin luoksetulo minä juosten pois ja appari piti pennun pannasta kiinni, ja vauhdilla lähti perään. Lopuksi leikittiin kentällä, ja Vireen osuus oli siinä.
Illan treeneistä jäi niin hyvä mieli, ja tokoinnostus rupesi kasvamaan.. Mä olen niin iloinen siitä, että Sysin kanssa saadaan treenata agilitya ihan huipun kouluttajan kanssa, joka jaksaa prässätä ja tsempata, ja että meidän ryhmästä löytyy verkkalenkeille kavereita, joiden kanssa purkaa mieleen tulleita asioita. Tokossa saatiin hyvän seuran ja hyvän mielen lisäksi kaivattua ravistelua ja uusia näkökulmia kouluttamiseen. Ei muuta voi sanoa kuin iso kiitos kaikille meidän ihanille treenikavereille! Opittu on jo paljon, mutta toivottavasti kehitys jatkuu samaan malliin tulevaisuudessakin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti