tiistai 2. kesäkuuta 2015

Uusia tuulia

Viimeiseen kuukauteen on sisällytetty meille suuria saavutuksia, sekä koiraharrastusrintamalla, että muussakin elämässä :) Suurin juttu on ikuisuusgradun valmistuminen ja kohta ohi olevat opinnot. Hyvällä kakkossijalla Sysin pk-koeuran korkkaus. Sattuneista syistä, koko treenipäiväkirjanpito laahaa perässä.. Joten kerralla kaikki mainitsemisen arvoinen meidän toukokuusta :)

Facebookin kuulutusten kautta napattiin äkkilähtö helatorstaiksi jälkikokeeseen. Meidän oli vuoro aloittaa tottiksella ja arpa kävi niin, että Sysi ekana paikkamakuuseen. No, melko pian tämä keskeytyi kun suoritusvuorossa oleva koira tuli tekemään lähempää tuttavuutta Sysin luokse. Ikävä tilanne, mutta järjestäjien puolelta hyvin hoidettu homma, eikä minulla jäänyt hampaankoloon mitään järjestäjiä tai suoritusvuorossa ollutta koirakkoa kohtaan. Tälläisiä nyt vaan välillä koirien kanssa tapahtuu, eikä koira ollut aggressiivinen. Tästä toivuttiin ja uusittiin paikkis, jossa pientä istumista takaisin maahanmenoa ja vähän ryömimistä. Pysyi kuitenkin suunnilleen paikallaan. Oma suoritus rämmittiin jotenkuten läpi ja tottiksesta kasaan 70p. Maastoista ekana esineet, sieltä 29 p ja 54 s ekan esineen löytämiseen. Hyvä Sysi! Sitten vikana jäljelle. Jana aika ryteikköinen. Otti takajäljen eikä kääntö sujunut ilman sähläystä (enkä aluksi ymmärtänyt mitä tuomari tarkoittti), mutta pyörittiin ja päästiin jäljelle. Lähti hyvin, kaksi keppiä nousi, ja sitten ilmeisesti vaihtoi riistalle.. Yritettiin löytää takaisin omalle, mutta aika loppui ja jälkisaldona 2 keppiä, eikä mahdollisuutta tulokseen. Suurien tunteiden päivä! Kokeesta löytyi paljon hyvää, Sysi palautui kentällä tosi hyvin, ampuminen ei oo juttu eikä mitään, esineruutu oli oikeasti hyvä, jälki oli sen alkupätkän tosi varmanoloista ja keppi-ilmaisut oli hienot. Pienestä jäi kiinni tulos näissä ekoissa kokeissa. Kotimatkalla meille jo soiteltiin ja tarjottiin peruutuspaikkaa muutaman päivän päähän toisaalle, mutta sinne ei uskallus riittänyt. Seuraavana päivänä tuli uusi soitto ja koepaikka olisi ollut kahden viikon päähän, joten yllytyshulluna otettiin se vastaan. Treenailtiin kevyesti seuraavaa koetta varten gradun viimeistelyn ohella, ja kenraalit vakuutti hyvästä jamasta koetta ajatellen. Metrisellä ei Sysi ole varmaan koskaan tehnyt niin ilmavaa hyppyä kuin nyt, ja A-este sujui kuin vettä vain. Koeillaksi ajeltiin Kouvolaan ja taas aloitus tottiksella. Tällä kertaa me ekana suoritusvuorossa. Jusu kentän laidalla oli aika suuri häiriö, eikä seuruu sujunut sillä tasolla kuin treeneissä - henkilöryhmässä Sysin oli pakko käydä haistamassa yhtä henkilöä.. Seuruun jälkeen fiilis parani, eikä mistään kisajännityksestä ollut enää tietoakaan. Yhdessä tehtiin, rennosti. Jäävissä ei sen kummempaa, istuminen tosi hyvä, maahanmeno olis voinut olla nopeampi ja luoksetulon eteentulo suorempi. Noudoissa tasamaa yhtä varma kuin aina, mutta metrisellä itsevarmuus petti, eikä Sysi hypännyt kumpaakaan suuntaan. Tämä heijastui A-esteelle, eikä edes yrittänyt kiivetä. Tästä ei voi olla mitenkään päin harmissaan, koska Sysi tiesi mitä sen olisi pitänyt tehdä, ja ennemmin otan kieltävän pikkukoiran kuin huonosti ja riittämättömästi ponnistavan, estettä päin hyppäävän pikkukoiran :) Loppuun eteenmeno, lähti aivan sikahyvin! Valmistelevassa osassa katse karkaili hieman kohti kentän takaosaa ja ajatus oli juuri oikea. Maahanmenossa ei heittänyt kyynäriä heti maahan, mutta perässä tuli. Sieltä siirtyminen paikkamakuuseen, hyvin meni alas ja jättö oli hyvä (käytin jättökäskyn, josta meni ylimääräinen käsky, en tiennyt, että niin ei saa tehdä...). Itse paikkamakuu oli arvosanalla erinomainen, koiran mielentila juuri oikea, rauhallinen ja tarkkaavainen. Aivan upeaa! Sysi on paljon kestävämpi koira kuin mitä osaan olettaa, eikä se niin herkkä ole, ettei kestäisi pieniä takaiskuja. Arvostelua oli ilo kuunnella, vaikka meidän tekeminen ei ole vahvaa tai voimakasta, saatiin muista kuin estenoudoista hyviä arvosanoja. Tottiksesta kasaan 62 p, ja mahdollisuus tulokseen jäi 8 pisteen päähän. Ottaen huomioon, että estenoudoista menetettiin suoraan se 30 p, tähän tulokseen voi olla tyytyväinen. Noudot sujuu tutuilla esteillä, tutulla kentällä kyllä, mutta nyt tarvitaan lisää varmuutta vierailla kentillä. Sitten maksettuihin treeneihin maastoihin. Ensin jäljelle. Janalla pieni tarkistus aika pian ja jälleen takajälki, mutta tällä kertaa korjaus sujui hyvin, ja itse maltoin olla paikallani, ja annoin paremman työrauhan koiralle. Jäljelle lähti kuin juna, ja eka keppi nousi jo tosi pian. Sysin jälkityöskentely oli aivan ihanaa katsottavaa. Ei mun tarvinnut kuin pitää liinasta kiinni ja Sysi eteni tarkasti, rauhassa ja varmasti. Eka kulma paljon parempi kuin yleensä treeneissä, kepit nousi tasaiseen tahtiin ja 12 minuutissa oli jälki ajettu ja kaikki kepit löydetty <3 Hymy huulilla keppejä palauttamaan ja esineruutua odottamaan. Esineillä lähti samaan tyyliin kuin yleensä, verkkaisesti ja kiihdytti vasta ruudussa, ei kestänyt kauaa kun eka esine nousi, joten esineruudulta 29 p, pisteen vähennys siitä, että voisi lähteä ripeämmin. Maastopisteitä kertyi yhteensä 193 p, huikeaa! Kokonaispisteet tällä kertaa meille 255 p, mutta ei sitä tulosta. Olen niin iloinen siitä, että uskallettiin lähteä. Nyt tiedetään mitä treenataan, ja kun saadaan esteet kuntoon, on yleisilmeeltään koeliikkeet melko varmoja. Tämä oli kasvattava kokemus, ja oikeasti kokeissa oli tosi kivaa ja rento ilmapiiri. Seuraavia kokeita sitten joskus ei kyllä enää jännitetä :)

Kisarintamalla käytiin kolme starttia agia Sysin kanssa Kotkassa. Tuomarina Sndra Deidda ja rataprofiilit tosi kivoja! Todella haastavia, tiukkoja ansoja, mutta virtaavia - kunhan koiran linjat pysyi kunnossa. Kun ei pysyneet, oli tulos totaalikökkö. Meille ei tuloksia, mutta sairaan hauskaa oli ja koira tuntui nopeammalta kuin koskaan :D Itse möhlin sekä ohjauksia, että lähtöjä, että puomin kontaktia - alastulolta vitonen. Tälle tarttis nyt tehdä jotain, esim. treenata. Kisoihin valmistauduttiin yksillä agitreeneillä, joissa totesin olevani huonossa vireessä ratatreeniin, ja koiran osaavan okserin nyt todella hyvin. Kisojen jälkeen muistuteltiin vähän keppejä ja puomia, joka oli lähes katastrofi. Pysäytyksestä ei tietoakaan, kun oma liike jatkuu.

Joku onnellinen musta <3
Treenailut on edenneet muissa lajeissa oikein mukavasti. Vepekausi on korkattu, kahdet treenit takana ja huomenna taas mennään. Tosi kiva huomata miten hyvin on liikkeet muistissa. Sysi pääsi kokeilemaan myös ihan oikeita vepetreenejä, veneestä hyppyä teki kuin kone, ei haitannut poijut tai pitkä matka rantaan, hienosti lähti. Huomisesta lähtien Sysillä onkin ihan oma treenipaikka meidän ryhmässä.. :)

Pelastusliivit ekaa kertaa käytössä!
Viren rauniotreenit on sujuneet kans kivasti! Ukkoja löytyy ja keskittyneempää menoa koko ajan. Häiriöitä on lisätty tekemiseen pikkuhiljaa, kolistelua yms äänenpitoa ja nuotion polttoa. Savu ei ollut ongelma, ja liikkumista sopeuttaa alustaan järkevämmin. Haukkuilmaisua ollaan treenailtu erikseen, sekin sujuu paremmin. Eilen Jusu otti haukutusta ennen radalle tuloa, ja treenin loppuun erikseen vielä. Hyvin on ruvennut ajatus kirkastumaan.



Viren taannoisen silmähaaverin tarkastuskäyntikin on nyt tehty (jo huhtikuussa tosin..), täysin puhtain paperein! <3

3 kommenttia:

  1. Hienoa että uskaltauduitte kokeeseen! Nyt vaan tottis kuntoon ja uutta yritystä. :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Me oltiin vähän niinkuin tilanteessa nyt tai ei koskaan ja kyllä kannatti uskaltaa :) Mennään tottistelemaan yhdessä joku kerta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei sitä kannata niistä kokeista itselleen mörköä tehdä. :) Ilmoittele vain niin mennään tottistelemaan! :)

      Poista