Askel eteen, kaksi taakse..

Treenipäiväkirjan pidon helpotukseksi täytyy kokeilla matkia Annan tapaa kirjata jokainen treeni erikseen lajin ja koiran mukaan, ehkä helpottaa jatkossa johonkin tiettyyn treeniin palatessa? Kiitos Anna hyvästä ideasta, sulla on todella toimiva blogi :)

18.4. Treenit: Haku, Jussla

Sysi

Sysin ekat hakutreenit ikinä <3 Eka leikkiä maalimiesten luona, näkölähdöllä perään metsään. Tässä namipalkka oli parempi, joten otettiin muutama rasialle, hyvä oli veto syömään lihapullaa :D 

18.4. Koe: MH-testi, Tampere

Vire

Vire pääsi MH-testiin Tampereen seudulle. Mulle eka kerta edes seuraamassa MH-koetta, joten hieman jännitti, että osaanko toimia oikein.. Selvittiin kunnialla läpi testistä ja Vire oli oma itsensä. Videot puhukoon puolestaan, itse testin joutui jakamaan kahteen, kun youtube ei anna mun ladata kuin max vartin videoita. Tuomarin palaute on vielä erikseen.

19.4. Luento: Belgipäivät, Länsimäki

Sairaan antoisa luentopäivä! Huippuhyvät luennoitsijat ja kiinnostavat aiheet. Ajattelemisen aihetta tuli, innolla odotan tiivistelmää Belgilehteen. Omat taidot ei päivän referoimiseen todellakaan riitä, joten tyydyn toteamaan, että jos on luentoa pitämässä Anu Lappalainen, Heli Hyytiäinen, Katriina Tiira ja Maria Kaukonen, niin todellakin kandee mennä kuuntelemaan, siellä oppii asioita :D

20.4. Treenit: Rauniot, Korso

Vire

Toka kerta raunioilla! Virelle kolme maalimiestä, kaikki valmiiksi piilossa, lähetys tuulen alta (no, ei meinannut tuulla ollenkaan). Lähti lähetyksellä kovaa ja kauas, liian kauas ja liian kovaa. Pari kertaa lähetys uusiksi kohti ekaa piiloa, mutta ei vaan saanut hajua. Lähti kauas etsimään, ja saikin sitten toisen maalimiehen hajun kesken, joten sinne siirryttiin. Sieltä lähetys kolmannelle, joka löytyi hieman helpommin, ja viimeisenä takaisin ykköselle, joka löytyikin nyt heti eka lähetyksellä suoraan. Viren nenä tarvis saada paremmin auki heti treenin alussa, nyt keskittyi haistelemaan kun oli juossut "löysät" pois. Ja pieni annos rauhallisuutta ei tekis haittaa sekään :) Tämä oli Viren toinen kerta raunioilla, joten ei nämä missään nimessä huonosti menneet treenit olleet :D 

21.4. Treenit: Jälki + esineet, Sipoo

Vire & Sysi

Tänään Sipossa molemmille sekä jälki, että esineet. Esineruutu oli noin 15x50m, haastavampi kuin yleensä, takaosassa semijyrkkä kallionousu, ja ruutu ulottui kallion päälle asti, joten etukäteen ajattelin, että saattaisi tyssätä eteneminen tuohon jyrkkään rinteeseen. Esineitä jälleen useita, kaikki takaosaan. Pari ihan kallion laelle, pari rinteeseen, ja yksi vaikea esine (metallinen rasia) rinteen alkuun. Virelle eka. irtosi todella hienosti, painatti kallion ylös, ja toi ekan esineen hienosti. Otin toisen lähetyksen, haki kallion laelta kauimmaisen, mutta ei palauttanutkaan sitä suoraan mulle, vaan lähti kierrokselle.... Kutsulla tuli ja siitä palkka. En halunnut lopettaa tähän haihattelukiekkaan, joten lähetin kolmannelle, tämä myös nousi takaa, palautus myös hyvä :) Vein esineet Viren nähden takaisin ruutuun ja sitten Sysin vuoro. Ekalla lähti Sysiksi aivan upeasti! Irtosi, otti ekan esineen aika korkealta rinteestä, mahtavaa! Palautuksessa kehuin, Sysi pudotti esineen, ja hukkasi sen. Lähti hakemaan uusiksi, ja irtosi. Tokan lähetyksen uusin pari kertaa, kun meinas jäädä vain jalkoihin pyörimään, huoh. Kolmannelle lähetykselle koitin hetsata lisää, ja nyt irtosi taas hyvin. Haki sen vaikean esineen, metallirasian, rinteen alusta, mutta nou hätä onneks kun rinne ei sen menoa stopannut kuitenkaan. Tähän oli hyvä jättää esineruutu tällä kertaa. 

Viren jälki oli noin 150 m pitkä. Namia runsaasti alussa, loppua kohden väheni. Pieniä muutaman namin kasoja aina 3-5 askelen välein. Vanheni noin 40 min. Ja edistystä ilmassa! Pituus oli hyvä, olis voinut olla selvästi pidempikin. En antanut Viren edetä kuin nenä alhaalla, ja pätkiä mentiin jopa rennosti haistellen, ihanaa! Ihanaa tosin ei ollut se, että jouduin tekemään tiukan reilu 90 asteen käänöksen jälkeä polkiessa kun yhtäkkiä edestä löytyi jöötikasa ja vessapaperia, hyi yök!! :X Hyvin Vire selvitti kulman, ja tämä oli kevään treeneistä ehdottomasti paras :) Jälki loppui keppiin, johon Vire ei kyllä oikein reagoinut, otti sen suuhun kun kehotin ja siitä tuli loppupalkka. 

Sysin vuoro sitten. Tunnin vanha jälki, pituus 650 m, 4 keppiä. Jana noin 25 m. Lämpäksi keppitreeni (4 kpl) niityllä, jossa kaksi 90 kulmaa - oli tarkkaa jäljestämistä, kaikki nousi ilman apuja. 

Sysin jälki

Sysin jana

Ja nyt siihen otsikonkin viittaamaan takapakkiin. Alkuosa jäljestä meni hyvin, hyvä nosto, poikkeuksellisen tarkkaa jäljestämistä Sysiltä. Ajattelin jo, että vitsit kun menee hienosti. Mutta. kakkoskepin jälkeen tuli hukka, ja tuli aivan sairaan paha hukka. Vartti poukkoiltiin, ja Sysi oli ihan eksyksissä. Mulla rupes jo pinna kiristymään, ja päästin Sysin vapaaksi. Hetkittäin näytti löytävän, mutta oli harhalla, ja sit en antanut enää mahdollisuutta korjata itse, vaan marssin kohti paikkaa, jossa luulin jäljen menevän. No, merkkaamaton jälki, ja hetkihän siinä meni, että itse pääsin kartalle ja löysin takaisin kohtaan jossa oltiin ennen hukkareissua. Sysi sinnikkäästi tsemppasi koko harhan ajan, ja mun komentaessa sitä mukaani, se kiltisti seurasi kannoilla. Kun pääsin tuttuun kohtaan ja lähetin uusiksi, niin voi sitä pienen koiran riemua kun se nosti jäljen <3 Yhtäkkiä Sysi toi mulle kepin ja pääsin palkkaamaan ruhtinaallisesti. Vika pätkä jatkettiin koira vapaana, ei ollu kovin fiksu päätös, mutta en halunnut painostaa Sysiä enää millään tapaa, se kyllä luki mun tyytymättömyyteni harhaan, vaikka sitä yritin peitellä. Loppu oli perus-Sysimäistä työskentelyä, ei kovin tarkkaa, mutta perille päästiin ja vika keppi nousi hienosti. Loppu hyvin, kaikki hyvin? Ens viikonlopun leiri ja jälkikoulutus tulee kyllä nyt niin hyvään saumaan, kun tuntuu, että Sysin kanssa tulee joka kerta aina vaan edellistä isompi hukkakierros, ja vaikka (vähän, mutta silti) yritän keskittyä rauhalliseen mielentilaan, niin jossain kohtia kosahtaa ja koira jatkaa minne sattuu, enkä sitä osaa siitä lukea kuin vasta kun se on ihan kujalla. Treenin vaikeuden arviointi on myös tosi vaikeaa, nytkin kalliopätkät oli todella tarkkaa työtä, mutta hukkaan mentiin kun niistä päästiin yli ja eteenpäin vauhdin kiihtyessä. Positiivista on tuon koiran työmoraali ja sinnikkyys, se ei ole luovuttanut itse vielä kertaakaan, ja yrittää ja yrittää. Kepit on nyt nousseet hukista huolimatta kaikki, joten onpahan päästy ainakin yhdessä asiassa eteenpäin.