2013 paketissa

Vuosi 2013 on nyt jäänyt kokonaan taakse, ja ehkä paikallaan on pieni summaus meidän vuodesta.

Suurin juttu ehdottomasti oli Vireen saapuminen kotiin <3 

Vire täytti vähän aikaa sitten 6 kuukautta, ja on kasvanut ihanaksi kakaraksi. Sen kanssa on tosi kiva touhuta, ja sen yrittäminen ja into saa hymyn huulille. Arki kahden koiran kanssa on monessa asiassa työläämpää, mutta joissakin asioissa jopa helpompaa. Sysin ja Vireen yhteiselo on sujunut ongelmitta, ja edelleen leikit yhdessä sujuvat :) 

Sysin kanssa suurin saavutus tälle vuodelle oli loppuvuodesta agilityvalionarvo. Myös osallistumisoikeuden saavuttaminen SM-kisoihin ja maajoukkuekarsintoihin, sekä noihin ensimmäisiin ihkaoikeisiin arvokisoihin osallistuminen oli meille isoja saavutuksia, vaikka tuloksilla ei juhlitakaan ;)

Maailman paras musta <3

Tokon osalta treenasimme koko kevään tiiviillä tahdilla, tähdäten voittajan liikkeiden valmistumiseen. Kesällä osallistuimme tokon SM-joukkuekisaan AVO-luokassa, ja vaikka koe ei mennyt odotusten mukaisesti, se opetti paljon. Joukkuekisa lataa aina paljon enemmän paineita kuin yksilösuoritus, ja nyt ymmärrän paremmin kisamaisten treenien tärkeyden, ja sen, mitkä asiat siitä tilanteesta tekee oikeasti kisamaisen. Vaikka me epäonnistuimme, joukkueemme teki upean tuloksen, ja nyt meidänkin palkintohyllyä koristaa pokaali vuoden 2013 tokon SM-joukkuekisan viidennestä sijasta.

Kesän vietimme Sysin kanssa kahdestaan (muiden aseman työntekijöiden kanssa) Hyytiälän metsäasemalla Pirkanmaalla. Viime kesä opetti kyllä arvostamaan Sysin helppoutta vielä enemmän, asuntolaelämästä ja uusista rutiineista huolimatta Sysi oli todella helppo pitää mukana. Sysikin taisi olla ihan tyytyväinen, kun pääsi joka päivä uimaan... :) Vaikka kesällä treenattiin ja kisattiin, me myös ihan vaan oltiin ja nautittiin olosta tosi paljon, nautittiin siitä, että saadaan treenata, saadaan kisata, saadaan osallistua isoihin koiratapahtumiin ja saadaan olla tekemättä yhtään mitään ja istua laiturilla. Vieläkin nämä pari fiiliskuvaa tuo sen saman tunteen, ja vaikka kesä olikin tietyllä tavalla aika raskas, oli se myös täynnä hyvää oloa <3

Aamulenkillä pihapiirissä

Iltalenkillä - edelleen pihapiirissä

En ole koskaan harrastanut vuositavoitteiden kirjoittamista, ja edelleenkin se tuntuu vieraalta, vaikka ilman tavoitteita en varmaan osaisi treenata ollenkaan. Ehkä vierastan liikaa tulostavoitteita? Tavoitteena on oppia ja kehittyä, ja hyvien suoritusten myötä tulevat ne tuloksetkin. Punainen lanka pitää kuitenkin tekemisestä löytyä, joten kaikissa lajeissa yritämme tähdätä sinne korkeimpaan luokkaan asti. Se, milloin sinne päästään, tai päästäänkö ikinä, on toissijaista. Joten ensivuoden treenitavoitteiksi asetetaan molempien koirien kanssa onnistumisen iloa ja kehitystä treenattavissa lajeissa. Näiden tavoitteiden myötä onnistuminen tänä vuonna on taattu ;)